Vuonna 1026 ”Turkua” ei ole. Ei kaupunkia, ei kirkkoa, ei linnaa. Silti Aurajoen varsi on Pohjolan vilkkaimpia kolkkia.
Elämää joen varrella
- Taloja pienissä kylissä. Perheet pitävät nautoja, lampaita ja sikoja, viljelevät ohraa ja ruista sarkapelloilla, kalastavat joessa ja metsästävät metsissä. Oravan-, näädän- ja majavannahat ovat arvokasta kauppatavaraa.
- Rautaa ja käsityötä. Sepät tekevät järvimalmista työkaluja ja aseita. Naiset kutovat villakangasta ja koristelevat vaatteita pronssispiraaleilla — samalla kuviolla, joka kulkee tämän sivun yläreunassa.
- Vainajat pysyvät lähellä. Jokaisen kylän lähellä on kalmisto. Rikkaista haudoista löytyy miekkoja, keihäänkärkiä, pronssikoruja ja hopeaa Hyvin dokumentoitu.
- Ei kuningasta, ei valtiota. Valta kuuluu varakkaille suvuille ja paikallisille päälliköille. Kukaan täällä ei maksa veroja Ruotsiin tai Novgorodiin — vielä.
Linnoja mäillä
Noin 10 km nykyisestä keskustasta itään, Liedon Vanhalinnassa, kohoaa jyrkkä kalliomäki kohdassa, jossa joki ja vanha reitti Hämeeseen kohtaavat. Mäki oli linnoitettu jo pronssikaudella. Noin vuodesta 1000 alkaen se linnoitetaan uudelleen maa-, kivi- ja puuvarustuksin Hyvin dokumentoitu.
- Se toimii pakopaikkana vaarojen aikaan ja luultavasti myös laakson vallan keskuksena.
- Arkeologit ovat löytäneet 11 rakennuksen jäänteet, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä ja saksalaisia hopearahoja.
- Linna on käytössä 1300-luvulle asti, jolloin Turun linna ottaa sen tehtävät.
Yhteydessä laajaan maailmaan
Aurajoen laakso on Ruotsin, Gotlannin, Viron ja Venäjän jokireittien välisten merireittien varrella. Turkikset lähtevät; hopea, miekat, lasihelmet, suola ja uudet ajatukset saapuvat. Yksi näistä ajatuksista on kristinusko: 1000-luvulla yhä useampi haudataan polttamatta itä–länsi-suuntaan, ja osalla on kaulassaan pieni risti Hyvin dokumentoitu.
Kaupungin nimikin kertoo tämän. Turku tulee muinaisitäslaavin sanasta tŭrgŭ, ”kauppapaikka”, ehkä viron kautta. Vanhoissa lähteissä kaupunki on Suomen Turku, ”Suomen kauppapaikka” — ja Suomi tarkoitti tässä juuri tätä lounaista kulmaa. Ruotsinkielinen Åbo tarkoittaa todennäköisimmin ”asumus joen varrella” Todennäköinen.
Vuonna 1026 täällä ei juuri kirjoitettu mitään. Lähes kaikki tieto tulee arkeologiasta: haudoista, linnavuorista, talojen jäänteistä ja maahan kätketystä hopeasta. Siksi ajoitukset ovat usein likimääräisiä, ja uudet kaivaukset voivat muuttaa kuvaa — kuten Vanhalinna ja vuoden 2026 Sysmän hopea-aarre osoittavat.