Pysäkki 31 / 50
1880–1890-luvut

Tehtaat, telakat ja työväestö

1800-luvun lopulla Aurajoen varrelle nousi savupiippuja. Telakat rakensivat torpedoveneitä Venäjän laivastolle, naiset kehräsivät puuvillaa ja käärivät savukkeita, ja Turun työläiset rakensivat Suomen ensimmäisen työväentalon. Pitkän viikon päätteeksi moni heistä meni saunaan.

Teollistuminen · Suuriruhtinaskunta
Iso tarina

Tehtaat, telakat ja työväestö

Rautatien tultua Turku kasvoi nopeammin kuin vuosisatoihin. Maaseudulta muutettiin töihin telakoille, tehtaisiin ja konepajoihin. Työpäivät olivat pitkiä ja palkat pieniä, ja työläiset alkoivat järjestäytyä. Vuonna 1899 turkulaisessa puutalossa syntyi uusi puolue.

Kasvava kaupunki

  • Lisää ihmisiä. Turussa oli 19 617 asukasta vuonna 1870 ja 30 096 vuonna 1890, noin puolitoista kertaa enemmän Hyvin dokumentoitu.
  • Maalta kaupunkiin. Suurin osa tulijoista oli suomenkielisiä maalaisia. Noin vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus Turussa laski noin viidennekseen Hyvin dokumentoitu.
  • Ensin käsityöt. Vuosisadan puolivälissä Turku oli Helsingin jälkeen Suomen tärkein käsityöläiskaupunki. Suurteollisuus tuli hitaasti ja lähti kunnolla käyntiin vasta noin vuonna 1900 Hyvin dokumentoitu.
  • Mitä Turussa tehtiin. Vuoden 1911 tietosanakirja mainitsee Turun tuotteina purjekankaan, puuvillan ja tupakan sekä suuret sahat. Sen mukaan Turku oli kaupassa toinen vain Helsingin jälkeen, ja vientitavaroita olivat puutavara ja voi Hyvin dokumentoitu.

Telakat Aurajoella

  • Crichton. Cowien ja Erikssonin vuonna 1842 perustaman valimon otti vuonna 1862 haltuunsa skotlantilainen insinööri William Crichton. Nimellä W:m Crichton & C:o se siirtyi laivanrakennukseen, ja sen ensimmäinen laivanrakennusalusta valmistui vuonna 1864 Hyvin dokumentoitu.
  • Laivoja keisarikunnalle. Crichtonin tärkein asiakas oli Venäjän keisarikunta, ennen kaikkea keisarillinen laivasto. Telakka rakensi sille torpedoveneitä Hyvin dokumentoitu.
  • Suurin työnantaja. Vuonna 1883 Crichton osti naapurissa olleen Åbo Skeppswarfin telakan ja nousi Turun suurimmaksi työnantajaksi Todennäköinen.
  • Kilpailija joen toisella puolella. Vuonna 1874 Carl Korsman perusti Åbo Mekaniska Verkstadin Aurajoen itärannalle. Siellä oli 119 työntekijää vuonna 1875 ja noin 400 vuosina 1881–1882, minkä jälkeen yritys pieneni. Vuonna 1898 sen paikalle tuli uusi telakka, Ab Vulcan Hyvin dokumentoitu.
  • Pitkä perinne. Crichton ja Vulcan yhdistyivät vuonna 1924. Niiden telakka on nykyisen turkulaisen risteilijätelakan esi-isä (pysäkki 49) Hyvin dokumentoitu.

Puuvillaa ja tupakkaa

  • Barkerin tehdas. Englantilainen koneenrakentaja John Barker, joka oli työskennellyt Finlaysonin tehtaalla Tampereella, perusti puuvillatehtaan Aurajoen rannalle. Se alkoi kehrätä lankaa ja valmistaa vanua 9. kesäkuuta 1846 Hyvin dokumentoitu.
  • Naisten työpaikka. Tehtaalla oli 72 työntekijää vuonna 1888 ja 231 vuonna 1898. Vuonna 1903 työntekijöitä oli 381, ja heistä 318 oli naisia Hyvin dokumentoitu.
  • Tiukat säännöt. Tehtaan vuoden 1896 työjärjestyksessä sanottiin: ”Työaikaa on tarkoin noudatettava” Hyvin dokumentoitu.
  • Miljoonittain savukkeita. Pehr Cerelius Rettig alkoi valmistaa tupakkatuotteita Turussa vuonna 1845 ja savukkeita vuonna 1856, aluksi käsin käärittyinä. Tehdas valmisti noin 2,5 miljoonaa savuketta vuonna 1871 ja lähes 340 miljoonaa vuonna 1907. Sen rakennus on nykyään taidekeskus Hyvin dokumentoitu.

Pitkät päivät, pienet palkat

  • Lapset töissä. Vuoden 1889 laki salli 12–15-vuotiaiden lasten tehdä töitä enintään seitsemän tuntia päivässä. 15–18-vuotiaita sai pitää työssä jopa 14 tuntia päivässä, kun siihen laskettiin kaksi tuntia ruokataukoja. Lapset eivät saaneet tehdä yötöitä Hyvin dokumentoitu.
  • Tapaturmat. Vuoden 1895 laki, joka tuli voimaan 1898, antoi tapaturmassa loukkaantuneelle työläiselle kolme viidesosaa palkasta seitsemännestä päivästä alkaen Hyvin dokumentoitu.
  • Naiset tehtaissa. Koko Suomessa noin kaksi kolmasosaa tekstiilityöläisistä oli naisia, ja myös tupakkatehtaissa oli paljon naisia Hyvin dokumentoitu.
  • Kuusipäiväinen viikko. Työviikossa oli kuusi päivää, ja päivät olivat pitkiä. Vielä vuonna 1914 Crichtonin telakalla tavallinen työviikko oli 56 tuntia Hyvin dokumentoitu.

Työläiset järjestäytyvät

  • Yhdistys. Turun Työväenyhdistys perustettiin 1880-luvun puolivälissä. Lähteiden mukaan vuonna 1885 tai 1887 Kiistanalainen.
  • Oma talo. Vuonna 1889 yhdistys rakensi Suomen ensimmäisen työväentalon Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmaan. Sen suunnitteli Arthur Kajanus. Yhdistyksen lipussa luki ”Vapaus, veljeys, tasa-arvo” Hyvin dokumentoitu.
  • Puolue syntyy. Heinäkuun 17.–20. päivänä 1899 Suomen Työväenpuolue perustettiin Turun työväentalolla. Vuonna 1903 siitä tuli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Hyvin dokumentoitu.
  • Puheenjohtaja Turusta. Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja N. R. af Ursin oli pitkään toiminut Turun yhdistyksessä ja perustanut sen kirjaston Hyvin dokumentoitu.
  • ”Port Arthuria rakennetaan uudelleen”. 1900-luvun alussa syntyi pienten puutalojen työläiskaupunginosa, joka sai lempinimen Port Arthur, ”Portsa”. Tarinan mukaan lapset kysyivät rakentajilta, mitä he tekivät, ja saivat vastauksen: ”Rakennetaan Port Arthuria uudelleen”. Venäjä oli menettänyt Port Arthurin sodassa Japania vastaan Legenda.
Mistä me tiedämme?

Tehtaiden asiakirjat, väestötilastot ja yritysten historiat kertovat luvut. Turun yliopistossa tehty tuore opinnäyte kävi Barkerin tehtaan arkiston läpi nimi nimeltä. Lähteet eivät aina ole samaa mieltä: yhden yrityshistorian mukaan Barkerin tehdas avattiin vuonna 1845, arkiston mukaan tuotanto alkoi 1846, ja työväenyhdistyksen perustamisvuodeksi kerrotaan joko 1885 tai 1887.

Asukkaita 30,096 (1890)
Vulcan

Vedä liukusäädintä tai napauta rakennusta.

Teollinen Turku 1840–1900. Vedä liukusäädintä, niin tehtaat ilmestyvät, ja napauta rakennusta.Kaavamainen näkymä, ei kartta. Rakennukset eivät ole todellisilla paikoillaan.
Miksi tällä on merkitystä

Tehtaat tekivät Turusta työläiskaupungin, ja kaupungista tuli Suomen työväenpuolueen syntypaikka. Lapsityötä ja tapaturmia koskevat lait olivat ensimmäiset pienet askeleet kohti nykyisiä työaika- ja turvallisuussääntöjä. Ja Aurajoen telakat aloittivat työn, joka jatkuu yhä: Turussa rakennetaan laivoja tänäkin päivänä.

Kevyemmin

Yleiset saunat ja pyykkipäivä

Ennen juoksevaa vettä ja pesukoneita itsensä ja vaatteiden puhtaana pitäminen oli raskasta työtä. Turussa puhtauteen liittyivät joki, sauna ja Kupittaan lähde.

Saunat kaupungissa

  • Sauna joka kolmannessa talossa. Jo 1600-luvulla ainakin kolmasosassa Turun kaupunkitaloista oli sauna Hyvin dokumentoitu.
  • Joen rannalla. Vuoden 1697 asiakirjat mainitsevat Aurajoen rannalla saunan, jonka vieressä huuhdeltiin pyykkiä joessa Hyvin dokumentoitu.
  • Ei saunaa kotona. 1800-luvun lopulla ahtaissa vuokrahuoneissa asuvilla työläisillä ei usein ollut omaa saunaa Todennäköinen.
  • Yleiset saunat. Helsingissä oli 1880-luvulla noin 70 yleistä saunaa. Tehdastyöläiset kävivät niissä varsinkin arki-iltaisin ja lauantaisin, ja saunottajat pesivät kylpijöitä lisämaksusta. Vuodesta 1911 Helsingin säännöt vaativat erilliset osastot miehille ja naisille Hyvin dokumentoitu.
  • Turun saunat. Myös Turussa oli yleisiä saunoja, mutta emme ole löytäneet luetteloa niistä tai niiden hinnoista tältä ajalta Todennäköinen.

Kupittaa: lähde ja kylpylä

  • Terveyslähde. Kupittaan lähdettä käytettiin terveyslähteenä 1680-luvun alusta lähtien Hyvin dokumentoitu.
  • Juomavettä. 1700-luvulla suurin osa Turun juomavedestä tuli Kupittaalta Hyvin dokumentoitu.
  • Kylpyläpuisto. Puisto perustettiin vuonna 1820, ja vuonna 1824 rakennettiin kaivohuone. Charles Bassin pieni kahdeksankulmainen lähdepaviljonki on yhä paikallaan Hyvin dokumentoitu.
  • Suosittu, sitten poissa. Kylpylä oli suosituimmillaan 1840-luvulta 1870-luvulle, ja kylpylätoiminta loppui vuonna 1885. Vuonna 1910 puistoon valmistui ulkouimala Hyvin dokumentoitu.

Pyykkipäivä

  • Raskas päivä. Pyykinpesu oli enimmäkseen naisten työtä. Iso lakanoiden ja vaatteiden pyykki saattoi viedä koko päivän, ja sitä tehtiin ehkä kerran kuussa tai harvemmin Todennäköinen.
  • Tuhkaa ja saippuaa. Pyykki keitettiin puuntuhkasta tehdyn lipeän tai saippuan kanssa, ja sitten sitä hangattiin pesulautaa vasten tai hakattiin puisella kurikalla Todennäköinen.
  • Huuhtelu Aurajoessa. Vaatteet huuhdeltiin joessa. Talvella se tarkoitti avantoa Todennäköinen.
  • Kuivaus saunassa. 1600-luvun asiakirjoissa kerrotaan turkulaisesta pyykkäristä, joka lämmitti ja kuivasi vaatteita saunassa Hyvin dokumentoitu.
  • Uudet pyykkipojat. Puisia pyykkipoikia käytettiin 1800-luvun alusta, ja jousella varustetut pyykkipojat kehitettiin vuosisadan jälkipuoliskolla Todennäköinen.
Pyykkipäivä joen rannalla. Käy päivä läpi vaihe vaiheelta ja vaihda kesän ja talven välillä.Kaavamainen näkymä. Useimmat vaiheet kuvaavat Suomessa yleisiä tapoja, eivät turkulaisia asiakirjoja.
Mistä me tiedämme?

Arkisia askareita kirjoitettiin harvoin muistiin. Tieto tulee oikeuden ja kaupungin asiakirjoista, museoiden esineistä ja myöhemmin kerätyistä muistoista. Kupittaan tiedot ovat Turun kaupungilta ja 1600-luvun saunat kaupungin asiakirjoja käsittelevästä tutkimuksesta. Yleisistä saunoista löysimme hyviä lukuja vain Helsingistä, joten käytämme niitä vertailuna.

Miksi tällä on merkitystä

Puhdas vesi ja peseytyminen olivat terveyskysymyksiä. Likainen vesi levitti tauteja, ja sauna oli monelle ainoa paikka, jossa pääsi kunnolla puhtaaksi. Saunakulttuuri on yhä osa suomalaista arkea, ja vuonna 2020 suomalainen saunakulttuuri liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Crichton (Turku shipyard) — Cowie & Eriksson 1842, William Crichton vuodesta 1862, Venäjän laivasto asiakkaana, Ohtan telakka ja yhdistyminen 1924 (englanniksi).
  2. Grace’s Guide: Wm. Crichton and Co (Finland) — ensimmäinen alusta, Åbo Skeppswarfin osto 1883 ja John Eager (englanniksi).
  3. Vulcan (shipyard) — Åbo Mekaniska Verkstad (1874), sen työntekijät ja Ab Vulcan (21.5.1898) (englanniksi).
  4. Meyer Turku. History: laivanrakennus Aurajoella vuodesta 1737, Crichton ja Vulcan vastakkaisilla rannoilla (englanniksi).
  5. Jalonen, J.: opinnäyte Barkerin puuvillatehtaasta (Turun yliopisto, PDF): perustaminen, tuotannon alku 9.6.1846, työntekijät, omistajat ja vuoden 1896 työjärjestys.
  6. Rettigin tupakkatehdas (Wikipedia): tuotanto vuodesta 1845, savukkeet vuodesta 1856 sekä tuotanto 1871 ja 1907.
  7. Turun työväentalo (Wikipedia): vuoden 1889 työväentalo ja Työväenpuolueen perustaminen 1899.
  8. SDP: history — Suomen Työväenpuolue perustettiin Turussa 1899 (englanniksi).
  9. Finland: its public and private economy (1902), työväen suojelusta: vuosien 1889 ja 1895 lait (englanniksi).
  10. Turku — väkilukutaulukko 1850–1900 ja suurteollisuuden myöhäinen tulo (englanniksi).
  11. VIII District, Turku — Port Arthurin työläiskaupunginosa ja sen nimen tarina (englanniksi).
  12. Turun kaupunki. History of Kupittaanpuisto: lähde, vuoden 1824 kaivohuone, kylpylä vuoteen 1885 ja vuoden 1910 uimastadion (englanniksi).
  13. Turun yliopiston julkaisu 1600-luvun Turun saunoista: saunat kaupunkitaloissa ja pyykinhuuhtelupaikan sauna Aurajoen rannalla 1697.
  14. Helsingin kaupunginmuseo: public saunas — Helsingissä noin 70 yleistä saunaa 1880-luvulla, tehdastyöläiset ja saunottajat (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.