Turku 1000
Pysäkki 29 / 50
1830–1840-luvut

Höyrylaivat, merenkulku ja uudelleen rakennettu kaupunki

Ilman yliopistoaan ja pääkaupungin asemaa Turku kääntyi meren puoleen. 1830- ja 1840-luvuilla höyrylaivat yhdistivät sen Tukholmaan, Helsinkiin ja Pietariin, suorien katujen uusi kaupunki nousi tuhkasta, ja varakkaat perheet alkoivat viettää kesiään Ruissalon saarella.

Biedermeier · Suuriruhtinaskunta
Iso tarina

Höyrylaivat, merenkulku ja uudelleen rakennettu kaupunki

Vuoden 1827 palon ja yliopiston menetyksen jälkeen Turun piti löytää uusi rooli. Se löytyi vesiltä. Kun rakentajat täyttivät Engelin uutta ruutukaavaa taloilla, höyrylaivat alkoivat sitoa kaupunkia muuhun Itämereen, ja Aurajoen rannoille ilmestyivät ensimmäiset konepajat.

Höyry tulee Turkuun

  • Ensimmäinen höyrylaiva. Vuonna 1821 siipirataskuunari Stockholm alkoi liikennöidä Turun ja Tukholman välillä Hyvin dokumentoitu.
  • Säännölliset reitit. 1830-luvulla höyrylaivat kulkivat säännöllisesti Turusta Tukholmaan, Helsinkiin ja edelleen Pietariin Hyvin dokumentoitu.
  • Furst Menschikoff. Vuonna 1837 Turussa rakennettu 35-metrinen höyrylaiva aloitti liikenteen Pietarin, Tallinnan, Helsingin, Turun ja Tukholman välillä yhdessä Storfursten-laivan kanssa. Sitä kuvataan Suomen ensimmäiseksi merikelpoiseksi matkustajahöyrylaivaksi Hyvin dokumentoitu.
  • Rakennettu täällä, kone Ruotsista. Laivan suunnitteli ruotsalainen laivanrakentaja von Sydow ja se rakennettiin Turussa, mutta sen 90 hevosvoiman höyrykone tuli Motalasta Ruotsista. Se nimettiin Suomen kenraalikuvernöörin, ruhtinas Aleksandr Menšikovin mukaan Hyvin dokumentoitu.
  • Toinen samanniminen. Uusi samanniminen siipiratashöyrylaiva rakennettiin Turussa vuonna 1850 Hyvin dokumentoitu.

Satamakaupunki

  • Yhä johtava satama. 1800-luvun alussa Turku oli yhä Suomen johtava satama Hyvin dokumentoitu.
  • Kaukaa. Vuosisadan puoliväliin mennessä Turkuun saapui laivoja jopa Argentiinasta, ja suuret suolalaivat purjehtivat valtamerillä talvisin Hyvin dokumentoitu.
  • Voita maailmalle. Vuoteen 1852 mennessä voi oli Turun tärkein vientitavara Hyvin dokumentoitu.
  • Turussa tehtyjä koneita. Aurajoella oli rakennettu laivoja 1730-luvulta asti. Vuonna 1842 insinöörit David Cowie ja Anders Thalus Eriksson saivat luvan perustaa Turkuun valimon ja konepajan. Siitä tuli myöhemmin Crichtonin telakka, sen telakan esi-isä, joka nykyään rakentaa risteilyaluksia (pysäkki 49) Hyvin dokumentoitu.

Uusi kaupunki nousee

  • Engelin ruudukko täyttyy. Engelin kaavan suorien katujen varsille (pysäkki 28) nousi taas taloja, useimmat niistä matalia puutaloja, kuten uudet säännöt vaativat Todennäköinen.
  • Tuomiokirkko korjataan. Tuomiokirkko avattiin uudelleen vuonna 1829, se sai uuden tornin huipun vuonna 1834 ja uuden saarnatuolin vuonna 1837 (pysäkki 27) Hyvin dokumentoitu.
  • Yhä käytössä oleva teatteri. Harrastajaseura avasi uuden teatterin 21. tammikuuta 1839 näytelmällä Gubben i Bergsbygden. Nykyään Åbo Svenska Teater on Suomen vanhin yhä käytössä oleva teatteritalo Hyvin dokumentoitu.
  • Tähti lavalla. Vuonna 1843 kuuluisa ruotsalainen laulajatar Jenny Lind konsertoi teatterissa Hyvin dokumentoitu.
  • Lehti, joka ei koskaan lakannut. Kirjanpainaja Christian Ludvig Hjeltin perustaman Åbo Underrättelserin ensimmäinen numero ilmestyi 3. tammikuuta 1824. Se on Suomen vanhin yhä painettava sanomalehti Hyvin dokumentoitu.

Yhä suurin kaupunki, toistaiseksi

  • Taas kasvussa. Turussa oli 12 550 asukasta vuonna 1815 ja 17 178 vuonna 1850. Se pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvun loppuun asti Hyvin dokumentoitu.
  • Helsinki saa kiinni. Sitten pääkaupunki ohitti sen. Myöhemmin Suomen ensimmäinen rautatie (1862) ja Saimaan kanava vetivät kauppaa Helsinkiin ja Viipuriin, ja Turun osuus Suomen ulkomaankaupasta putosi 18 prosentista 8 prosenttiin vuosina 1860–1875 Hyvin dokumentoitu.
  • Vastaus. Turun vastaus kaupan menetykseen oli oma rautatie vuonna 1876 (pysäkki 30) Todennäköinen.
Mistä me tiedämme?

Satama-asiakirjat, sanomalehdet ja laivaluettelot kertovat, mitkä laivat kulkivat ja minne. Lähteet eivät ole yksimielisiä siitä, mikä laiva oli ”ensimmäinen”: Turun satama mainitsee vuoden 1821 Stockholmin, kun taas vuoden 1837 Furst Menschikoffia kutsutaan Suomen ensimmäiseksi merikelpoiseksi matkustajahöyrylaivaksi. Se riippuu siitä, mitä lasketaan ja kenen laiva oli.

Itämerivaltamerille →TurkuTukholmaHelsinkiPietariTallinnaAhvenanmaa
Furst Menschikoff, 1837
Pituus
35 m
Kone
90 hv, Motalasta Ruotsista
Rakennettu
Turussa
Suunnittelija
Ruotsalainen laivanrakentaja von Sydow
Nimetty
Kenraalikuvernööri A. S. Menšikovin mukaan
Höyrylaivareitit Turusta vuodesta 1821 1800-luvun puoliväliin. Käy vuodet läpi.Reitit on piirretty kaaviomaisesti; oikeat laivat kulkivat saariston väyliä pitkin.
Miksi tällä on merkitystä

1830- ja 1840-luvut määrittivät Turun suunnan seuraaviksi kahdeksi vuosisadaksi. Yliopiston ja hallinnon menetys työnsi kaupunkia kohti merta, kauppaa, laivoja ja konepajoja. Vuoden 1842 pienestä valimosta kasvoi telakka, joka nykyään rakentaa maailman suurimpiin kuuluvia risteilyaluksia.

Kevyemmin

Kesähuvilat Ruissalossa

Aivan keskustan länsipuolella on Ruissalo, pitkä saari täynnä tammimetsää, niittyjä ja puuhuviloita. Vuosisatojen ajan se kuului linnoille, herttuoille ja maaherroille. Sitten, vuonna 1846, turkulaiset porvarit saivat kesäparatiisinsa.

Linna, herttua ja maaherrat

  • Linnan saari. Viimeistään 1300-luvulla Ruissalo kuului Turun linnalle ja oli kruunun laitumena. 1400-luvun puolivälissä siitä tuli kuninkaankartano Hyvin dokumentoitu.
  • Metsästyspuisto. Herttua Juhana, joka hallitsi Turun linnasta vuodesta 1556 (pysäkki 14), teki saaresta metsästyspuistonsa. Saarelle tuotiin saksanhirviä vuonna 1562; viimeiset mainitaan vuonna 1599 Hyvin dokumentoitu.
  • Tammia laivoiksi. Tammia suojeltiin tarkasti, koska niiden puu varattiin laivanrakennukseen. 1790-luvulla maaherra Willebrand kuitenkin kaadatti 710 tammea ja piti rahat itsellään Hyvin dokumentoitu.
  • Poissaolevat haltijat. 1600-luvulla saari siirtyi kenraalikuvernööreille ja maaherroille, kuten kreivi Pietari Brahelle (1637–1651). He eivät asuneet siellä, ja saari pysyi maaherrojen virkatilana vuoteen 1844 Hyvin dokumentoitu.

Turku saa saaren

  • Laitumet menivät. Vuoden 1827 palon ja uuden asemakaavan jälkeen porvarit olivat menettäneet suurimman osan kaupungin ympäristön laitumistaan. He pyysivät senaatilta lupaa käyttää Ruissaloa laiduntamiseen ja kesävirkistykseen Hyvin dokumentoitu.
  • Ikuisiksi ajoiksi. Vuonna 1845 saari luovutettiin Venäjän keisarin suostumuksella Turun kaupungille ”ikuisiksi ajoiksi” Hyvin dokumentoitu.
  • Viisikymmentä palstaa. Vuonna 1846 kaupunki jakoi saaren viiteenkymmeneen palstaan ja vuokrasi ne porvareille kesähuviloiden paikoiksi. Yksi palsta jätettiin kaikkien virkistysalueeksi Hyvin dokumentoitu.
  • Lisää huviloita. Vuonna 1918 palstat jaettiin uudelleen, ja saarelle tuli 126 palstaa Hyvin dokumentoitu.

Sotaa ja rauhaa saarella

  • Sotalaivat. Krimin sodan aikana brittiläiset sotalaivat tulittivat Ruissaloa 22. elokuuta 1854 Hyvin dokumentoitu.
  • Tammien metsä. Ruissalossa kasvaa yksi Suomen suurimmista vanhoista tammimetsistä. Sen tammivaltainen metsä kattaa noin 170 hehtaaria, noin puolet kaikista Suomen tammimetsistä, ja suuri osa siitä on suojeltu Hyvin dokumentoitu.
  • Lehmiä maiseman vuoksi. Saarella laiduntaa kesäisin yhä karjaa, lähinnä vanhojen niittyjen pitämiseksi avoimina Hyvin dokumentoitu.

Ruissalo nykyään

  • Huviloille uusia elämiä. Huviloita pidetään arvokkaana kulttuuriperintönä. Osa on majataloja tai kahviloita, osa kuuluu säätiöille, ammattiliitoille, urheiluseuroille tai yrityksille, ja osaa vuokrataan häihin. Osa on rapistunut, koska niiden korjaaminen vanhoilla rakennustavoilla on kallista Hyvin dokumentoitu.
  • Tiedettä ja rockia. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on saaren keskellä, ja joka kesä Ruissalossa järjestetään Ruisrock-festivaali Hyvin dokumentoitu.
  • Suojeltu tulevaisuutta varten. Saarelle ei saa rakentaa laajamittaisesti, jotta sen luonto ja historia säilyvät tuleville sukupolville Hyvin dokumentoitu.
Turun keskusta →Ruissalo · Runsala♪ ♫

palstaa yleinen puisto tammia

Ruissalo vuosisatojen kuluessa. Siirry linnan laitumelta huvilapalstoihin ja nykypäivän saareen.Kaaviomainen saari; palstojen, tammien ja rakennusten paikat ovat havainnollisia.
Mistä me tiedämme?

Kaupungin asiakirjoista näkyy, milloin Ruissalo luovutettiin ja miten palstat vuokrattiin. Biologit ovat tutkineet tammimetsää ja mitanneet sen koon. Jotkin vuosiluvut ovat epävarmoja: kaupungin sivun yhdessä kohdassa linnan sanotaan ottaneen saaren haltuunsa 1200-luvulla, toisessa viimeistään 1300-luvulla.

Miksi tällä on merkitystä

Vuoden 1827 palo vei porvareilta laitumet, ja vastineeksi kaupunki sai saaren kesäelämää varten. Vuoden 1846 sääntö, että yhden palstan piti olla kaikille avoin, kaikuu yhä: Ruissalossa kuka tahansa turkulainen voi kävellä vanhojen tammien keskellä, uida tai mennä rockfestivaalille.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Port of Turku. History: höyrylaiva Stockholm (1821), säännölliset reitit 1830-luvulla, laivat Argentiinasta ja suolalaivat 1800-luvun puolivälissä (englanniksi).
  2. Port of Turku 870 years (historiateos, PDF): voi tärkeimpänä vientitavarana 1852 ja Turun osuuden lasku ulkomaankaupasta 1860–1875 (englanniksi).
  3. Furst Menschikoff — Suomen ensimmäinen merikelpoinen matkustajahöyrylaiva (1837), rakennettu Turussa; reitti, kone ja nimi (englanniksi).
  4. Crichton (Turku shipyard) — Cowien ja Erikssonin valimo 1842 ja myöhempi telakka (englanniksi).
  5. Meyer Turku. History: laivanrakennus Aurajoella 1730-luvulta (englanniksi).
  6. Åbo Svenska Teater — avattu 21.1.1839, Suomen vanhin yhä käytössä oleva teatteritalo, ja Jenny Lindin konsertti 1843 (englanniksi).
  7. Åbo Underrättelser — C. L. Hjeltin perustama, ensimmäinen numero 3.1.1824, Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti (englanniksi).
  8. Turku — väkiluku 1815 ja 1850 sekä Suomen suurin kaupunki 1840-luvun loppuun (englanniksi).
  9. Ruissalo — tammimetsä, huvilat, kasvitieteellinen puutarha ja brittien tulitus 1854 (englanniksi).
  10. Turun kaupunki. History of Ruissalo: linna, herttua Juhanan metsästyspuisto, maaherrat, siirto kaupungille 1845 sekä kesähuvilapalstat 1846 ja 1918 (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.