Turku 1000
Pysäkki 42 / 50
1960-luku

Suuri muutto Ruotsiin

1960-luvulla Suomi menetti satojatuhansia ihmisiä, ei sodalle vaan ruotsalaisille tehtaille. Turusta Tukholmaan oli laivalla vain yhden yön matka.

1950- ja 60-luku · Tasavalta
Iso tarina

Suuri muutto Ruotsiin

1960-luvulla työtä etsivä nuori suomalainen saattoi valita: kaupunki Suomessa tai tehdas Ruotsissa. Satatuhannet valitsivat Ruotsin. Se oli yksi Suomen historian suurimmista muuttoliikkeistä, ja se sitoi maat toisiinsa pysyvästi.

Miksi Ruotsi?

  • Avoin raja. Pohjoismaisen passiunionin ansiosta suomalaiset pääsivät muuttamaan Ruotsiin helposti. Muutto kasvoi huomattavaksi 1950- ja 1960-luvuilla Hyvin dokumentoitu.
  • Vauras ja lähellä. Ruotsi ei ollut ollut sodassa, se oli Suomea vauraampi ja se oli lähellä. Niitä lähtijät mainitsivat tärkeimpinä syinä Hyvin dokumentoitu.
  • Työpaikat. Ruotsin tehtaat kasvoivat ja tarvitsivat työntekijöitä. Suomessa koneet korvasivat maataloustyöntekijöitä, eivätkä kaupungit pystyneet tarjoamaan työtä kaikille Todennäköinen.
  • Nuoret. Lähtijät olivat enimmäkseen nuoria. Jossain vaiheessa joka kahdeksas suomalainen lapsi syntyi Ruotsissa Hyvin dokumentoitu.
  • Vanhat siteet. Moni sotalapsi (pysäkki 39) muutti aikuisena takaisin Ruotsiin, niiden perheiden luo, jotka olivat huolehtineet heistä sodan aikana Hyvin dokumentoitu.

Suuri aalto

  • Kymmeniätuhansia vuodessa. Muutto alkoi hitaasti. Sitten 1960-luvulla ja uudelleen 1970-luvun lopulla Suomesta lähti joka vuosi kymmeniätuhansia ihmisiä Hyvin dokumentoitu.
  • 1970. Huippuvuonna noin 41 000 suomalaista asettui Ruotsiin, ja Suomen väkiluku jopa laski Hyvin dokumentoitu.
  • Suomalaisia kaupunkeja Ruotsissa. Eskilstunan kaltaisiin teollisuuskaupunkeihin syntyi suuria suomalaisyhteisöjä 1950-luvulta 1970-luvulle Hyvin dokumentoitu.
  • Pysyvästi. Kaikkiaan arviolta 250 000–300 000 suomalaista asettui sodan jälkeen pysyvästi Ruotsiin Hyvin dokumentoitu.

Turku ja muutto

  • Mitä emme tiedä. Emme löytäneet, kuinka moni turkulainen muutti Ruotsiin tai kuinka moni muuttaja kulki Turun sataman kautta Hyvin dokumentoitu.
  • Yhden yön päässä. Turusta Ruotsi oli lähellä. Boren kaltaiset laivat ajoivat yön yli Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan Hyvin dokumentoitu.
  • Vähemmän ruotsinkielisiä. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pieneni noin 350 000:sta vuonna 1950 noin 300 000:een vuonna 1980, osittain siksi, että niin moni muutti Ruotsiin. Sillä oli merkitystä kaksikielisessä Turussa Hyvin dokumentoitu.

Paluu

  • Suunta kääntyy. Vahva Suomen talous lopetti joukkomuuton. 1980-luvulla Ruotsista palasi joka vuosi useita tuhansia suomalaisia enemmän kuin sinne lähti Hyvin dokumentoitu.
  • Nyt. Vuonna 2015 Ruotsissa asui 156 045 Suomessa syntynyttä. Vuonna 2017 noin 720 000 Ruotsissa asuvalla oli suomalaistausta Hyvin dokumentoitu.
  • Vähemmistö. Nykyään ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin virallinen kansallinen vähemmistö, ja suomi on yksi Ruotsin vähemmistökielistä Todennäköinen.
Mistä me tiedämme?

Molemmat maat kirjasivat maahan ja maasta muuttaneet, joten suuret kokonaisluvut ovat melko luotettavia. Tärkeimmät lähteemme ovat Yhdysvaltain kongressin kirjastolle vuonna 1988 tehty Suomen maatutkimus ja ruotsinsuomalaisia käsittelevä tietosanakirja-artikkeli. Turkua koskevia lukuja emme löytäneet; niihin tarvittaisiin Suomen tilastoja tai kaupungin asiakirjoja.

RUOTSISUOMITukholmaEskilstunaTurku

Jokainen piste on ihmisvirta, ei luku.

Muutto Ruotsiin vuosikymmen kerrallaan: katso, miten ihmisvirta kasvaa, huipentuu ja kääntyy takaisin.Kaaviomainen kartta. Luvut koskevat koko Suomea.
Miksi tällä on merkitystä

Lähes jokaisella suomalaisella perheellä on sukulaisia Ruotsissa. Muutto tyhjensi kyliä ja vei Suomesta nuoria työntekijöitä, mutta se antoi Ruotsille suuren suomalaisvähemmistön ja molemmille maille pysyvän siteen meren yli. Ehkä sinullakin on serkkuja toisella puolella.

Kevyemmin

Elämää Ruotsin-laivoilla

Turkulaisille Tukholma on jo pitkään ollut vain yhden yön päässä. 1960-luvulla Ahvenanmeren laivat muuttuivat: vanhat höyrylaivat väistyivät autolauttojen tieltä, ja kaksi kilpailevaa yhtiötä aloitti matkustajista taistelun, joka kesti vuosikymmeniä.

Höyrylaivoista autolauttoihin

  • Pitkä historia. Suomen ja Ruotsin välinen matkustajaliikenteen yhteistyö alkoi vuonna 1904 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Bore-yhtiön välillä. Ruotsalainen Svea liittyi mukaan vuonna 1918 Hyvin dokumentoitu.
  • Vanhoja laivoja. Yhtiöiden yhteinen Silja aloitti vuonna 1957 vanhoilla, käytettyinä ostetuilla laivoilla, jotka sopivat huonosti autoille. Höyrylaiva Silja oli rakennettu vuonna 1915 Hyvin dokumentoitu.
  • Tilaa autoille. Pohjoisen Itämeren ensimmäinen varta vasten rakennettu auto- ja matkustajalautta oli M/S Skandia vuonna 1961. Nordia, Fennia, Botnia ja Floria seurasivat vuosina 1962–1970 Hyvin dokumentoitu.

Bore

  • Viimeinen höyrylaiva. Höyrylaiva Bore rakennettiin Ruotsin Oskarshamnissa vuonna 1960. Se oli viimeinen Skandinaviassa rakennettu matkustajahöyrylaiva Hyvin dokumentoitu.
  • Joka yö. Vuoteen 1976 asti se ajoi öisin Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan: 2 473 edestakaista matkaa ja yli 1,5 miljoonaa matkustajaa kuudessatoista vuodessa Hyvin dokumentoitu.
  • Takaisin kotiin. Vuosikymmeniä muilla nimillä seilattuaan se hinattiin takaisin Turkuun vuonna 2010. Nykyään se on Aurajoessa osana Forum Marinum -merimuseota, ja sen hotellissa voi jopa yöpyä Hyvin dokumentoitu.

Viking vastaan Silja

  • Viking Line. Vuonna 1959 ahvenanmaalaiset liikemiehet ostivat vanhan brittiläisen autolautan, nimesivät sen Vikingiksi ja aloittivat reitin Turun saariston Korppoosta Ruotsiin Hyvin dokumentoitu.
  • Kaksi brändiä. Viking Linesta tuli useiden varustamojen yhteinen markkinointiyhtiö vuonna 1966 tai 1967; lähteemme ovat eri mieltä. Vuonna 1970 Silja Linesta tuli kolmen vanhemman yhtiön yhteinen nimi Kiistanalainen.
  • Sama reitti. Vuonna 1973 Viking Line alkoi liikennöidä myös Turusta Tukholmaan. Siitä lähtien yhtiöt kilpailivat samalla reitillä Hyvin dokumentoitu.
  • Tehty Turussa. Rosella rakennettiin Wärtsilän Turun telakalla vuosina 1979–80, ja se liikennöi Viking Linelle, välillä Turun ja Tukholman välillä, tammikuuhun 2023 asti Hyvin dokumentoitu.

Elämää laivalla

  • Kysy joltakulta. Millaista laivalla oli 1960-luvulla, millaista ruoka, musiikki ja hytit olivat, sitä emme löytäneet luotettavista lähteistä. Kysy joltakulta vanhemmalta sukulaiselta, joka matkusti silloin Hyvin dokumentoitu.
AhvenanmaaTurkuNaantaliKorppooMaarianhaminaTukholmaKapellskärGräddö
Ruotsin-laivat Turun seudulta: valitse laiva ja katso sen reitti.Kaaviomainen kartta, ei mittakaavassa.
Mistä me tiedämme?

Laivat on dokumentoitu hyvin: jokainen alus on rekisteröity, ja yhtiöt sekä laivaharrastajat ovat tallentaneet niiden nimet, reitit ja vuodet. Tietomme ovat laivoja ja yhtiöitä käsittelevistä tietosanakirja-artikkeleista. 1960-luvun matkustajamäärät ja muistot laivaelämästä vaatisivat yhtiöiden arkistoja ja haastatteluja.

Miksi tällä on merkitystä

Laivat tekivät Turusta Suomen portin Ruotsiin, ja monet niistä rakennettiin Turussa. Ne kuljettivat muuttajia, turisteja, opiskelijoita ja rekkoja, ja ne lähtevät satamasta yhä joka päivä. 1980-luvun risteilylautat ja tax free -ostokset ovat pysäkin 45 tarina.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Sweden Finns — pohjoismainen passiunioni, suomalaisten kaupungit Ruotsissa kuten Eskilstuna ja suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa nykyään (englanniksi).
  2. Finland: external migration (vuoden 1988 Library of Congressin maatutkimuksen pohjalta) — huippuvuosi 1970, lähtemisen syyt ja 1980-luvun paluumuutto (englanniksi).
  3. Turku — päivittäiset laivat Turun satamasta Ahvenanmaalle ja Tukholmaan (englanniksi).
  4. Silja Line — taustayhtiöt, ensimmäiset autolautat ja kilpailu Viking Linen kanssa (englanniksi).
  5. SS Bore — Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitin höyrylaiva 1960–1976, nykyään museolaiva Turussa (englanniksi).
  6. Viking Line — ensimmäinen laiva Viking vuonna 1959 ja Turun-reitin alku 1973 (englanniksi).
  7. MS Rosella — rakennettu Wärtsilän Turun telakalla 1979–80, Viking Linen liikenteessä vuoteen 2023 (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.