Yli kuudensadan vuoden ajan Turku oli ollut ruotsalainen kaupunki, Pohjanlahden itäpuolen tärkein. Lyhyt sota vuosina 1808–1809 muutti tämän. Suomesta tuli Venäjän keisarin hallitsema suuriruhtinaskunta, Turusta sen ensimmäinen pääkaupunki, ja sitten, muutamassa vuodessa, pääkaupunki siirtyi Helsinkiin.
Kaukana ratkaistu sota
- Napoleonin suunnitelma. Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I tekivät rauhan Tilsitissä vuonna 1807. Venäjä lupasi painostaa Ruotsin mukaan Napoleonin Britannian-vastaiseen kauppasaartoon, ja Britannian liittolainen Ruotsi kieltäytyi Hyvin dokumentoitu.
- Hyökkäys. Ilman sodanjulistusta noin 24 000 venäläistä sotilasta ylitti rajan Ahvenkoskella Kaakkois-Suomessa 21. helmikuuta 1808 Hyvin dokumentoitu.
- Vetäytyminen. Ruotsin armeija ei yrittänyt pitää etelää. Se vetäytyi pohjoiseen kohti Pohjanmaata, ja Helsinki kukistui 2. maaliskuuta Hyvin dokumentoitu.
- Turku vallataan. Venäläiset marssivat 21. maaliskuuta 1808 Turkuun taistelutta. Lähes 50 Turussa ollutta saaristolaivaston tykkisloopia sytytettiin tuleen, jotteivät venäläiset saisi niitä Hyvin dokumentoitu.
- Linnoitus kaatuu. Helsingin edustan suuri merilinnoitus Viapori antautui 6. toukokuuta noin 6 000 miehen ja yli 700 tykin kanssa Hyvin dokumentoitu.
Sota kesällä 1808
- Maihinnousu Turun lähellä. Ruotsalaiset joukot nousivat Eberhard von Vegesackin johdolla maihin Lemussa Turun lähellä 19.–20. kesäkuuta yrittäen vallata kaupungin takaisin. Vastassa oli yli 3 000 venäläistä, ja ruotsalaiset vetäytyivät Hyvin dokumentoitu.
- Juuttaa ja Oravainen. Syyskuussa Suomen armeija voitti Juuttaalla mutta hävisi seuraavana päivänä, 14. syyskuuta, verisen Oravaisten taistelun. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin J. L. Runeberg teki taistelut kuuluisiksi runoelmallaan Vänrikki Stoolin tarinat Hyvin dokumentoitu.
- Ruotsin puolelle. Maaliskuussa 1809 venäläiset saavuttivat Tornion, ja taistelut siirtyivät Ruotsiin. Tukholmassa upseerit syöksivät kuningas Kustaa IV Aadolfin vallasta 13. maaliskuuta 1809 Hyvin dokumentoitu.
Uusi maa keisarikunnan sisällä
- Porvoon valtiopäivät. Aleksanteri I kutsui Suomen säädyt Porvooseen vuonna 1809. Turkua pidettiin liian kaukaisena Venäjän rajalta, ja Helsinki oli kärsinyt tulipalosta vuonna 1808 Hyvin dokumentoitu.
- Lupaus. Porvoon tuomiokirkossa 29. maaliskuuta 1809 keisari lupasi pitää voimassa Suomen perustuslait, luterilaisen uskon ja säätyjen erioikeudet. Säädyt vannoivat hänelle uskollisuutta suuriruhtinaanaan Hyvin dokumentoitu.
- Turkulaiset johdossa. Pappissäädyn puheenjohtaja oli Turun piispa Jacob Tengström ja porvarissäädyn turkulainen Kristian Trapp Hyvin dokumentoitu.
- Rauha. Haminan rauhassa 17. syyskuuta 1809 Ruotsi luovutti Suomen Tornion- ja Muonionjoesta itään sekä Ahvenanmaan Hyvin dokumentoitu.
Pääkaupunkina kolme vuotta
- Hallitus Turussa. Suomea hallitsemaan perustettiin 18. elokuuta 1809 hallituskonselji. Se kokoontui Turussa, ja vuonna 1816 sen nimeksi tuli senaatti Hyvin dokumentoitu.
- Mies Turun läheltä. Gustaf Mauritz Armfeltista, Tarvasjoella Turun lähellä syntyneestä aatelismiehestä ja Kustaa III:n entisestä suosikista, tuli yksi Aleksanterin tärkeimmistä neuvonantajista Suomen asioissa Hyvin dokumentoitu.
- Helsinki valitaan. Aleksanteri teki 8. huhtikuuta 1812 Helsingistä suuriruhtinaskunnan pääkaupungin. Se oli lähempänä Pietaria, ja Turkua pidettiin liian lähellä Ruotsia ja sen kulttuuria Hyvin dokumentoitu.
- Kaksi hallitsijaa Turussa. Turulla oli vielä yksi suuri hetki. Elokuun lopulla 1812 Aleksanteri I tapasi Turussa Ruotsin uuden kruununprinssin Kaarle Juhanan, entisen ranskalaisen marsalkan Bernadotten. Ruotsi luopui toiveesta saada Suomi takaisin, ja vastineeksi Venäjä lupasi auttaa Ruotsia valtaamaan Norjan Hyvin dokumentoitu.
- Hidas muutto. Paperilla pääkaupunki oli Helsinki vuodesta 1812, mutta senaatti aloitti työnsä siellä vasta 1. lokakuuta 1819. Yliopisto pysyi Turussa vuoden 1827 suuren palon jälkeiseen aikaan asti (pysäkki 27) Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Sota, Porvoon valtiopäivät ja rauhansopimus tunnetaan hyvin: viralliset kirjeet, sopimustekstit, armeijan raportit ja valtiopäivien pöytäkirjat ovat säilyneet. Vaikeampi on tietää, miten tavalliset turkulaiset kokivat miehityksen vuonna 1808. Harva heistä kirjoitti siitä, ja useimmat kertomukset ovat upseerien ja virkamiesten.