Turku 1000
Pysäkki 30 / 50
1876

Rautatie saapuu

Suomi sai ensimmäisen rautatiensä vuonna 1862, mutta Turku joutui odottamaan neljätoista vuotta, kun sen kauppa valui Helsinkiin ja Viipuriin. Kesäkuun 22. päivänä 1876 junat alkoivat vihdoin kulkea Turusta Toijalaan, ja niiden mukana tuli uusi ongelma: eri kaupunkien kellot eivät näyttäneet samaa aikaa.

Teollistuminen · Suuriruhtinaskunta
Iso tarina

Rautatie saapuu

1860-luvulla höyryjuna muutti Suomen kaupan kartan, eikä Turku ollut sillä kartalla. Neljäntoista vuoden ajan vanha satamakaupunki katsoi sivusta, kun tavarat kulkivat rautateitse Helsinkiin ja Viipuriin. Vuonna 1876 kaupunki sai vihdoin oman ratansa, aseman ja rautatien konepajan pohjoislaidalleen.

Kartan ulkopuolella

  • Ensimmäinen rata. Suomen ensimmäinen rautatie avattiin 31. tammikuuta 1862. Se kulki 96 kilometriä Helsingistä Hämeenlinnaan Hyvin dokumentoitu.
  • Kohti keisarikunnan pääkaupunkia. Vuonna 1870 valmistui 371 kilometrin rata Riihimäeltä Pietariin. Se yhdisti suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Hyvin dokumentoitu.
  • Turku menettää kauppaa. Helsingin rautatie ja Saimaan kanava vetivät kauppaa Helsinkiin ja Viipuriin. Vuosina 1860–1875 Turun osuus Suomen ulkomaankaupasta putosi 18 prosentista 8 prosenttiin Hyvin dokumentoitu.
  • Valmistautumista. Vuonna 1875, ennen kuin yksikään juna oli saapunut, kaupunginvaltuusto päätti rakentaa kanavan varteen uuden laiturin rautatietä odottaen. Höyrylaivat kuljettivat jo lähes kaksi kolmasosaa sataman tavaroista Hyvin dokumentoitu.

Radan rakentaminen

  • Työ alkaa. Radan rakentaminen Toijalasta Turkuun ja Turun satamaan alkoi vuonna 1874 Hyvin dokumentoitu.
  • Valtion rautatie. Kuten muutkin Suomen varhaiset radat, myös tämä suunniteltiin ja maksettiin valtion varoin. Rautatiehallitus valitsi maanmittari H. Wahlroosin suunnittelemaan Turun ratapihan, ja insinööri Hugo Neuman johti rakennustöitä. Kaupunki antoi maan ja suostui purkamaan tieltä rakennuksia Hyvin dokumentoitu.
  • Miksi Toijala? Turkulaiset halusivat radan yhtyvän päärataan mahdollisimman pohjoisessa, jotta matka Turusta Tampereelle olisi lyhyt. Toijala oli kompromissi Hyvin dokumentoitu.
  • Leveä raide. Rata oli 131 kilometriä pitkä ja yksiraiteinen. Sen raideleveys oli 1 524 millimetriä, sama kuin Suomen ja Venäjän pääradoilla, joten vaunut pääsivät kulkemaan Pietariin asti Hyvin dokumentoitu.

22. kesäkuuta 1876

  • Avajaispäivä. Turun–Toijalan rata avattiin 22. kesäkuuta 1876. Samana päivänä avattiin myös rata Hämeenlinnasta Tampereelle, ja radat kohtasivat Toijalassa Hyvin dokumentoitu.
  • Junat laivojen luo. Seuraavana päivänä, 23. kesäkuuta, avattiin myös satamarata. Sen pääteasema oli Turun linnan ja Aurajoen suun välissä, joten tavarat pääsivät suoraan vaunuista laivoihin Hyvin dokumentoitu.
  • Kuninkaallinen vieras? Erään lähteen mukaan kruununperillinen, tuleva keisari Aleksanteri III, oli mukana avajaisissa. Emme ole löytäneet tälle vahvistusta muualta Kiistanalainen.
  • Vain yhteen suuntaan. Aluksi junat kulkivat Turusta vain Toijalan ja Tampereen suuntaan sekä alas satamaan Hyvin dokumentoitu.

Asema ja konepaja

  • Ensimmäinen asema. Ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti P. E. Degenaer. Se oli kaksikerroksinen uusrenessanssirakennus Engelin asemakaavan pohjoisreunalla (pysäkki 28) Hyvin dokumentoitu.
  • Kolme luokkaa. Alakerrassa olivat odotussalit ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle luokalle, naisten huone, lippu- ja matkatavarasalit sekä lennätin- ja postikonttori. Yläkerrassa asui rautatien henkilökuntaa Hyvin dokumentoitu.
  • Konepaja. Rautatien konepaja rakennettiin vuosina 1875–1876. Siitä tuli yksi valtionrautateiden viidestä pääkonepajasta, ja se toimi vuoteen 2003. Vuonna 2011 vanhat hallit avautuivat uudelleen kulttuuri- ja tapahtumakeskus Logomona Hyvin dokumentoitu.
  • Uusi asema. Vanha asema purettiin vuonna 1938, osin siksi, että sitä pidettiin liian vanhanaikaisena vuoden 1940 suunniteltujen olympialaisten vieraille. Nykyinen asema, jonka suunnittelivat Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas, valmistui vuonna 1940 Hyvin dokumentoitu.

Pitkä matka Helsinkiin

  • Kiertotietä. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan junamatka Turusta Helsinkiin kulki pitkää reittiä Toijalan ja Hämeenlinnan kautta Hyvin dokumentoitu.
  • Rantarata. Vuonna 1895 päätettiin rakentaa rata rannikkoa pitkin. Turku–Karjaa avattiin vuonna 1899, Karjaa–Pasila vuonna 1902, ja koko rantarata oli käytössä syyskuussa 1903 Hyvin dokumentoitu.
  • Asemalta keskustaan. Vuodesta 1908 raitiovaunut yhdistivät aseman tuomiokirkkoon ja kauppatorille (pysäkki 33) Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Paras lähde on Turun kaupungille vuonna 2017 tehty selvitys Turun ratapihasta. Se perustuu valtionrautateiden arkistoihin ja kertoo tarkat avauspäivät. Lähteet eroavat joissakin yksityiskohdissa. Eräässä yleiskatsauksessa asema avattiin vuonna 1862, mikä sekoittaa sen Suomen ensimmäiseen rataan. Lähteet ovat myös eri mieltä siitä, kuinka suuri ensimmäinen veturitalli oli.

131 km96 kmTurkuHelsinkiHämeenlinnaRiihimäkiToijalaTampereKarjaaKouvolaViipuriPietari
Turun osuus Suomen ulkomaankaupasta
186018 %
18758 %

Ennen kuin Turulla oli rautatie.

Näin rautatie tuli Turkuun 1862–1903. Selaa vuosia.Radat on piirretty kaavamaisesti niiden kaupunkien välille, joita ne palvelivat.
Miksi tällä on merkitystä

Rautatie ei tehnyt Turusta jälleen Suomen ensimmäistä kaupunkia, mutta se päätti neljäntoista vuoden eristyksen. Raaka-aineet, vilja ja ihmiset pääsivät nyt Turkuun junalla, ja tavarat lähtivät sekä rautateitse että meritse. Seuraavina vuosikymmeninä tehtaat ja telakat kasvoivat Aurajoen varrella (pysäkki 31), ja Turun satamasta tuli raiteiden ja laivojen kohtauspaikka.

Kevyemmin

Rautatieaika: kun kellojen piti olla samassa ajassa

Nykyään puhelin asettaa kellonsa itse, ja kaikki Suomen kellot näyttävät samaa aikaa. 1800-luvulla näin ei ollut. Jokainen kaupunki piti omaa aikaansa auringon mukaan, ja se toimi hyvin siihen asti, kun junat alkoivat kulkea aikataulun mukaan.

Aika auringon mukaan

  • Keskipäivä on paikallinen. Ennen keskipäivä oli se hetki, jolloin aurinko oli korkeimmillaan. Jokaisella kaupungilla oli oma keskipäivänsä Hyvin dokumentoitu.
  • Neljä minuuttia astetta kohti. Maapallo kääntyy yhden asteen neljässä minuutissa. Idempänä oleva kaupunki näkee keskipäivän aikaisemmin ja lännempänä oleva myöhemmin Hyvin dokumentoitu.
  • Turku on myöhässä. Turku on lähes kolme astetta Helsingistä länteen, joten aurinko on korkeimmillaan Turussa lähes 11 minuuttia myöhemmin kuin Helsingissä. Tämä on laskettu kartalta, ei historiallinen merkintä Todennäköinen.
  • Tasainen aurinko. Todellinen aurinko ei ole täydellinen kello: vuoden mittaan se on jopa noin vartin edellä tai jäljessä. Siksi kellot näyttivät ”keskiaikaa”, keskimääräistä aurinkoa, joka ei koskaan ole etuajassa tai myöhässä Hyvin dokumentoitu.

Helsingin aika raiteilla

  • Lennätin. Sähkölennätin tuli Suomeen vuonna 1854. Sen avulla asema saattoi saada tarkan ajan kaukaa Hyvin dokumentoitu.
  • Yksi aika junille. Kun ensimmäinen rautatie avattiin vuonna 1862, aikatauluissa käytettiin Helsingin aikaa eli Helsingin yliopiston observatorion keskiaikaa. Se oli 1 tunnin, 39 minuuttia ja 49,2 sekuntia Greenwichiä edellä Hyvin dokumentoitu.
  • Pallo ja tykki. Keskipäivän merkiksi mastoa pitkin pudotettiin pallo. Kun sade peitti pallon, ammuttiin sen sijaan tykillä Hyvin dokumentoitu.
  • Kauas itään. Pietarin radalla käytettiin Helsingin aikaa Kaipiaisiin asti, hieman Kouvolan itäpuolelle Hyvin dokumentoitu.
  • Turku mukaan. Kun rautatie tuli Turkuun vuonna 1876, junat kulkivat siellä samassa rautatieajassa. Aseman kello oli silloin lähes 11 minuuttia Turun aurinkoa edellä Todennäköinen.

Kuka päättää ajasta?

  • Keisari sanoo ei. Vuonna 1888 valtiopäivät pyysivät keisari Aleksanteri III:ta tekemään Helsingin ajasta koko maan virallisen ajan. Hän vastasi, että rautateiden yhteinen aika riitti Hyvin dokumentoitu.
  • Toinen ei. Vuonna 1897 hallitus ehdotti Itä-Euroopan aikaa, kaksi tuntia Greenwichiä edellä. Tällä kertaa valtiopäivät sanoivat ei Hyvin dokumentoitu.
  • Vappuyö 1921. Itsenäistymisen jälkeen Maantieteellinen Seura ehdotti Itä-Euroopan aikaa uudelleen vuonna 1919. Asetus 12. maaliskuuta 1920 teki siitä virallisen 1. toukokuuta 1921 alkaen. Vappuyön keskiyöllä 30. huhtikuuta 1921 kaikkia kelloja siirrettiin eteenpäin 20 minuuttia ja 10,9 sekuntia Hyvin dokumentoitu.
  • Puoli tuntia edellä. Siitä lähtien Turun kello on ollut noin puoli tuntia aurinkoa edellä. Aurinko on korkeimmillaan noin puoli yhdeltä Hyvin dokumentoitu.

Kesäaika

  • Sota-ajan kokeilu. Suomi kokeili kesäaikaa ensimmäisen kerran 2. huhtikuuta – 4. lokakuuta 1942 Hyvin dokumentoitu.
  • Pysyvästi takaisin. Kesäaika palasi vuonna 1981, ja sitä on käytetty joka kesä siitä lähtien Hyvin dokumentoitu.
  • Lounas ennen keskipäivää. Kesällä kellot ovat tunnin enemmän edellä, joten Turussa aurinko on korkeimmillaan vasta noin puoli kahdelta. Jos syöt lounasta kello 12, aurinko on vielä nousemassa Hyvin dokumentoitu.

Napauta kelloa, niin se näyttää kahtatoista.

Kolme kelloa: aurinko Turussa, Helsingin aika ja Suomen aika. Liikuta liukusäädintä, napauta kelloa tai selaa vuosia.Aurinkoaika tarkoittaa keskimääräistä aurinkoaikaa. Erot on laskettu pituusasteista.
Mistä me tiedämme?

Asetukset, valtiopäivien pöytäkirjat ja vanhat aikataulut kertovat, milloin Suomi muutti aikaansa. Emme ole löytäneet merkintää siitä, mitä Turun kaupungin kellot ja aseman kello näyttivät vuonna 1876. Lähes 11 minuutin ero on oma laskelmamme Turun ja Helsingin observatorion pituusasteista.

Miksi tällä on merkitystä

Rautatie teki tarkasta ajasta tärkeää. Kello 8.00 lähtevän junan täytyy lähteä kello 8.00 jokaisen radan varren kellon mukaan, tai junat kohtaavat yksiraiteisella radalla. Lennätin, aseman kello ja aikataulu olivat ensimmäiset askeleet kohti yhteistä aikaa, jota pidämme nykyään itsestään selvänä.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Turku–Toijala railway — 131 km, avattiin 22.6.1876 yhdessä Hämeenlinnan–Tampereen radan kanssa; miksi risteys tuli Toijalaan (englanniksi).
  2. Turku Central railway station — rakentaminen 1874 alkaen, Degenaerin ensimmäinen asema, rantarata ja vuoden 1940 asema (englanniksi).
  3. Turun kaupunki. Turun ratapihan kulttuuriympäristöselvitys (2017, PDF): rakentaminen 1874, avaus 22.6.1876, satamarata, konepajat ja rantarata.
  4. History of rail transport in Finland — Helsinki–Hämeenlinna (1862), Riihimäki–Pietari (1870) ja valtionrautatiet (englanniksi).
  5. Port of Turku 870 years (historiateos, PDF): Turun osuus Suomen ulkomaankaupasta 1860–1875 ja rautatietä varten rakennettu laituri (englanniksi).
  6. Turun yliopiston kirjasto: vuoden 1887 rautatiekartta, jossa reitti Turusta Helsinkiin kulkee Toijalan ja Hämeenlinnan kautta (englanniksi).
  7. Time in Finland — Helsingin aika rautateillä 1862 alkaen, aikapallo ja tykki, vuoden 1888 anomus, Itä-Euroopan aika 1921 alkaen ja kesäaika (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.