Helmikuussa 1362 valtakunnan miehet kokoontuivat niitylle Uppsalan lähelle valitsemaan kuningasta. Ensimmäistä kertaa heidän joukossaan oli edustajia Suomesta. Suomi ei ollut enää vain maa, jonka ruotsalaiset olivat valloittaneet: se oli yksi niistä maista, jotka valitsivat kuninkaan.
Vaaleilla valittu kruunu
- Valittu, ei vain syntynyt. Ruotsin kuninkaat valittiin. Yleensä valituksi tuli kuninkaan poika, mutta vaalilla oli merkitystä: siinä valtakunta hyväksyi kuninkaansa Hyvin dokumentoitu.
- Uppland ensin. Upplannin vanhan lain mukaan Upplannin kolmen ”kansanmaan” piti valita kuningas ensin. Moran niitty oli heidän maallaan Hyvin dokumentoitu.
- Muut maat. Vaalin jälkeen uusi kuningas ratsasti Eriksgatan, matkan maakunnasta toiseen, jotta kukin niistä vuorollaan hyväksyisi hänet Hyvin dokumentoitu.
- Yksi laki koko valtakunnalle. 1300-luvun puolivälissä kuningas Maunu Eriksson antoi maanlain, joka korvasi vanhat maakuntalait. Sen mukaan laamannit, kunkin maakunnan lainlukijat, osallistuivat kuninkaan valintaan yhdessä maakuntansa miesten kanssa Todennäköinen.
1362: Suomi mukaan
- Toinen kuningas. Helmikuussa 1362 kuningas Maunu Erikssonin poika Haakon valittiin Morassa hallitsemaan isänsä rinnalla Hyvin dokumentoitu.
- Suomi Morassa. Vuodesta 1362 alkaen Suomen edustajat osallistuivat vaaliin Hyvin dokumentoitu.
- Ketkä lähtivät? Emme tiedä tarkalleen. Maanlain mukaan Suomi lähetti luultavasti laamanninsa ja joukon miehiä Suomesta Todennäköinen.
- Mitä se merkitsi. Suomi oli nyt meren länsipuolen maakuntien rinnalla yksi valtakunnan maista. Historioitsijat pitävät vuotta 1362 usein hetkenä, jolloin Suomesta tuli valtakunnan täysivaltainen osa Todennäköinen.
Moran niitty
- Missä? Moran niitty on Laggan pitäjässä, vähän matkaa Uppsalasta kaakkoon Hyvin dokumentoitu.
- Kenet täällä valittiin? Haakon vuonna 1362, Albrekt Mecklenburgilainen, joka julistettiin kuninkaaksi 18. helmikuuta 1364, ja monia muita. Viimeinen Morassa valittu kuningas oli Kristian I vuonna 1457 Hyvin dokumentoitu.
- Kivet nykyään. Vanhat kivet ovat kadonneet. Vain kappaleita on säilynyt, ja niitä säilytetään pienessä kivihuoneessa, jonka paikallinen upseeri Carl Wijnbladh rakennutti 1700-luvulla Hyvin dokumentoitu.
Mistä tiedämme?
Lähteinä ovat kuninkaiden kirjeet, ajan lait ja myöhemmät kronikat. Ne kertovat, että Suomen miehet osallistuivat vaaliin vuodesta 1362, mutta eivät kerro heidän nimiään. Suuri osa siitä, mitä sanomme vaalin kulusta, perustuu lakeihin, jotka kuvaavat, miten asiat piti tehdä, eivät sitä, miten ne aina tehtiin.