Turku 1000
Pysäkki 40 / 50
1944–1952

Sotakorvaukset: laivoja Turun telakoilta

Sodan jälkeen Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle, ei rahana vaan laivoina, koneina ja taloina. Kahdeksan vuoden ajan telakat ja tehtaat tekivät töitä laskun eteen, ja Turku rakensi lähes puolet valtamerikuunareista.

Sota-aika · Tasavalta
Iso tarina

Sotakorvaukset: laivoja Turun telakoilta

Syyskuussa 1944 taistelut loppuivat, mutta Suomen tehtaille sota ei ollut ohi. Rauhanehtoihin kuului valtava lasku, joka piti maksaa tavarana. Kahdeksan vuoden ajan itään lähti laivoja, vetureita, koneita ja taloja. Telakoineen Turku oli kaiken keskellä.

Lasku

  • Välirauha. Suomi allekirjoitti Moskovan välirauhan 19. syyskuuta 1944. Ehtoihin kuului 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle vuoden 1938 hinnoin Hyvin dokumentoitu.
  • Tavaraa, ei rahaa. Korvaukset maksettiin tavarana. Tuotantoa ja toimituksia varten perustettiin lokakuussa 1944 erityinen elin, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta Hyvin dokumentoitu.
  • Lisää aikaa, pienempi lasku. Aluksi maksuaikaa oli kuusi vuotta. Loppuvuonna 1945 sitä pidennettiin kahdeksaan vuoteen, ja kesällä 1948 kokonaissumma laskettiin 226,5 miljoonaan dollariin Hyvin dokumentoitu.
  • Viimeinen juna. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti rajan Vainikkalassa 18. syyskuuta 1952. Kaikkiaan tarvittiin noin 340 000 junavaunullista Hyvin dokumentoitu.

Laivoja Aurajoelta

  • Crichton-Vulcan. Turun päätelakka sijaitsi lähellä Aurajoen suuta. Se syntyi vuonna 1924 kahden vanhemman telakan, Crichtonin ja Vulcanin, yhdistyessä ja siirtyi Wärtsilä-yhtiölle vuosina 1936–38 Hyvin dokumentoitu.
  • Ensin sotalaivoja. Ennen sotaa telakka oli rakentanut Suomen laivastolle panssarilaivat Ilmarisen ja Väinämöisen sekä useita sukellusveneitä Hyvin dokumentoitu.
  • Yli 600 alusta. Suomi toimitti sotakorvauksina 619 alusta. Niiden joukossa oli 91 kolmimastoista valtamerikuunaria, kantavuudeltaan 300 tonnia Hyvin dokumentoitu.
  • Kuunarit Turusta. Turkulainen Laivateollisuus rakensi 91 kuunarista 45, jokaiseen 225 hevosvoiman dieselmoottori. Yksi sotakorvauskuunari, Vega, on nykyään museolaiva Pietarsaaressa Hyvin dokumentoitu.
  • Mitä emme tiedä. Emme löytäneet, mitä Crichton-Vulcan tarkalleen rakensi sotakorvauksiksi tai kuinka moni turkulainen teki niitä työkseen Hyvin dokumentoitu.

Muutakin kuin laivoja

  • Pitkä lista. Laivojen lisäksi Suomi lähetti 525 kapearaideveturia, 52 500 sähkömoottoria ja 840 000 neliömetriä esivalmistettuja puutaloja Hyvin dokumentoitu.
  • Uusia taitoja. Suomen piti valmistaa monia koneita, joita se oli tuskin tehnyt aiemmin. Siksi metalli- ja konepajateollisuuden oli kasvettava nopeasti Todennäköinen.
  • Laskun jälkeen. Kun toimitukset loppuivat 1952, tehtaat ja telakat jatkoivat työtä, nyt maksavien asiakkaiden hyväksi Todennäköinen.
  • Uusi telakka. 1970-luvulla Wärtsilä rakensi suuremman telakan Pernoon, noin kahdeksan kilometrin päähän keskustasta. Se on nykyinen Meyer Turku (pysäkki 49). Viimeinen kokonaan vanhalla telakalla rakennettu laiva oli vuonna 1979 vesille laskettu Rosella Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Sotakorvaukset laskettiin viimeistä vaunua myöten, koska jokainen toimitus tarkastettiin ja kirjattiin. Tämän sivun kokonaisluvut ovat sotakorvauksia käsittelevästä yleisesityksestä. Sen 619 aluksen luetteloa ei ole selitetty kokonaan, joten sanomme ”yli 600”. Turun telakoista itsestään tarvittaisiin yhtiöiden arkistoja, joita emme löytäneet verkosta.

1944194519461947194819491950195119526 vuotta maksuaikaa300 milj. dollaria (1938 hinnoin)−73,5 milj., leikattiin 1948Viimeinen juna1234
Sotakorvaukset: lasku vuosi vuodelta, mitä Suomi toimitti ja Turussa rakennetut kuunarit.Koko Suomen luvut kuunareita lukuun ottamatta.
Miksi tällä on merkitystä

Sotakorvaukset olivat raskas taakka köyhälle maalle, joka oli juuri hävinnyt sodan. Samalla ne pakottivat Suomen kasvattamaan metalliteollisuuttaan nopeasti. Turun telakat jatkoivat laivojen rakentamista vuoden 1952 jälkeen, ja laivanrakennus on yhä yksi kaupungin suurimmista teollisuudenaloista.

Kevyemmin

Kortit ja korvikekahvi

Yli kymmenen vuoden ajan suomalaiset tarvitsivat kupongin lähes kaikkeen, mitä he söivät tai pukivat päälleen. Sokeri punnittiin grammoina, ja oikeasta kahvista tuli unelma. Sen sijaan juotiin paahdetuista voikukanjuurista keitettyä korviketta.

Elämää ostokorttien kanssa

  • Puolen vuoden ruoat. Syyskuussa 1939 viranomaiset laskivat, että maan elintarvikevarastot riittäisivät normaalikäytöllä vain noin puoleksi vuodeksi Hyvin dokumentoitu.
  • Kortti kaikkeen. Säännöstely alkoi talvisodan jälkeen. Ensin säännösteltiin tuontitavaroita kuten kahvia ja bensiiniä, ja pian lähes kaikki oli kortilla, ”sokerista kumisaappaisiin” Hyvin dokumentoitu.
  • Ei kaikille samaa. Annoksen koko riippui sukupuolesta, iästä ja ammatista. Halutuimpia olivat kahvi, bensiini, sokeri, tupakka ja voi Hyvin dokumentoitu.
  • Kaupassakäynti vei aikaa. Kauppiaat leikkasivat ja liimasivat kuponkeja ja punnitsivat tavarat, joten jonoja oli kaikkialla. Ravintolassa tarjoilija leikkasi kupongit kortista, ja olut maksettiin viljakortilla Hyvin dokumentoitu.

Sokeria ja korviketta

  • 250 grammaa. Sokeria sai aluksi kilon kuukaudessa ja myöhemmin vain 250 grammaa kuukaudessa, noin kolme kiloa vuodessa. Nykyään suomalaiset syövät sokeria noin 32 kiloa vuodessa Hyvin dokumentoitu.
  • Laittomat pullat. Sokerin käyttö leivonnassa kiellettiin, joten sokeroitu pulla oli lainvastainen Hyvin dokumentoitu.
  • Korvike. Kahvinkorviketta sai enintään 1,5 kiloa vuodessa. Se tehtiin voikukanjuurista ja tammenterhoista. Nykyään suomalaiset juovat oikeaa kahvia noin 10 kiloa henkeä kohti vuodessa Hyvin dokumentoitu.
  • Musta pörssi. Minkä kortit jättivät saamatta, sitä myi musta pörssi, kalliilla ja lain vastaisesti Hyvin dokumentoitu.

Korttien loppu

  • Sodan jälkeen pahempaa. Pahin pula koettiin 1945–46, sodan ja Karjalan menetyksen jälkeen Hyvin dokumentoitu.
  • Vaihe vaiheelta. Ensin vapautuivat kotimainen kala ja vilja, sitten liha ja peruna. Kahvi ja sokeri tulivat viimeisinä, ja kahvin säännöstely päättyi lopullisesti vuonna 1954 Hyvin dokumentoitu.
  • Turussa. Emme löytäneet tarinoita tai lukuja, jotka koskisivat vain Turkua. Säännöt olivat samat koko maassa, joten turkulaisperheet jonottivat siinä missä muutkin Todennäköinen.
OstokorttiNo 0427Sokeri01 · 1944Kahvi02 · 1944Voi03 · 1944Vilja04 · 1944Tupakka05 · 1944Saappaat06 · 1944

Leikkaa kuponki napauttamalla.

Ostokortti: leikkaa kuponki ja katso, mitä sillä sai. Katso sitten, missä järjestyksessä säännöstely päättyi.Keksitty kortti, mutta säännöt ja määrät ovat todellisia. Koko Suomi.
Mistä me tiedämme?

Säännöstelyä hoiti valtio, joka painoi kortit ja määräsi annokset, joten säännöt tunnetaan hyvin. Tämän sivun luvut ovat Ylen arkistoartikkelista. Sen, miten ihmiset todella pärjäsivät mustan pörssin ja maalta tuodun ruoan avulla, tiedämme enemmän muistelmista kuin asiakirjoista.

Miksi tällä on merkitystä

Säännöstely näyttää, miten koko maa jakoi vähän. Isovanhempiesi vanhemmat ovat ehkä jonottaneet korttiensa kanssa ja juoneet korviketta vuosikausia. Monille sen ajan eläneille säästäväisyys ja tapa olla haaskaamatta ruokaa jäivät koko eliniäksi.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Finnish war reparations to the Soviet Union — summa, määräajat, toimitetut tavarat ja Turussa rakennetut 45 kuunaria (englanniksi).
  2. Crichton-Vulcan — Turun päätelakka, sen historia ja siirto Pernoon (englanniksi).
  3. Yle Elävä arkisto: säännöstely sota-ajan Suomessa — ostokortit, sokeri ja kahvinkorvike, musta pörssi ja säännöstelyn loppu.

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.