Turku 1000
Pysäkki 20 / 50
1713–1721

Isoviha

Elokuussa 1713 venäläiset joukot marssivat Turkuun, ja Pietari Suuri tuli itse kaupunkiin. Kahdeksan vuotta Suomi oli miehitettynä, ja sen piispa, professorit ja noin 30 000 pakolaista odottivat meren takana Ruotsissa.

Barokki · Suurvalta-aika

Näytetään pysäytyskuvina, koska laitteesi pyytää vähentämään liikettä.

Turku vuonna 1713 pakomatkasta miehitykseen 28 sekunnissa.Piirretty koodilla tätä sivustoa varten. Kaavamainen kuva, ei mittakaavassa. Tapahtumien järjestys noudattaa alla olevaa tekstiä, mutta kuukaudet on lyhennetty sekunneiksi, ja kaupungin asemakaava, talot, veneet ja liput ovat keksittyjä tai yksinkertaistettuja.
Iso tarina

Isoviha: Turku miehitettynä

Elokuussa 1713 venäläiset joukot marssivat Turkuun, ja Pietari Suuri tuli itse kaupunkiin. Seuraavat kahdeksan vuotta koko Suomi oli miehitettynä. Myöhemmät sukupolvet antoivat näille vuosille nimen isoviha.

Sota tulee Suomeen

  • Pitkä sota. Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700, kun Tanska, Saksi ja Venäjä hyökkäsivät Ruotsiin. Nuori Kaarle XII (pysäkki 19) voitti aluksi, mutta vuonna 1709 hänen armeijansa murskattiin Pultavassa, syvällä nykyisessä Ukrainassa. Sen jälkeen Venäjä hyökkäsi kaikkialla Itämeren ympärillä Hyvin dokumentoitu.
  • Oman armeijan polttama. Toukokuussa 1713 venäläinen kaleerilaivasto saapui Helsinkiin. Kaarle XII oli käskenyt, ettei viholliselle saanut jättää mitään hyödyllistä, joten Ruotsin joukot sytyttivät kaupungin palamaan vetäytyessään. Pietari Suuri nousi maihin 11. toukokuuta ja käski hävittää loputkin Hyvin dokumentoitu.
  • Pako meren yli. Monet eteläsuomalaiset pakenivat Ruotsiin, veneellä Turusta Tukholmaan tai maitse Pohjanlahden ympäri. Piispa Johannes Gezelius ja tuomiokapituli pakenivat Tukholmaan, samoin akatemian professorit (aihe 2). Osa papeista jäi seurakuntiinsa Hyvin dokumentoitu.
  • Turku vallataan. Ruotsin armeija vetäytyi sisämaahan. Elokuussa venäläinen armeija marssi rannikkoa pitkin länteen, ja Pietari seurasi kaleerilla. Turku vallattiin kuun lopussa. Elokuun 30. päivänä Pietari oli kaupungissa, asui Wittfooth-nimisen kauppiaan talossa ja kirjoitti kirjeitä, joissa hän kertoi valloituksesta Puolan kuninkaalle ja muille Hyvin dokumentoitu.
  • Mitali Turulle. Valloituksen kunniaksi lyötiin venäläinen mitali, jossa on merenjumala Neptunus vaunuissaan ja latinankieliset sanat Ad Abum, ”Turun luona” Hyvin dokumentoitu.
  • Viimeinen taistelu. Helmikuun 19. päivänä 1714 Suomen armeija Carl Gustaf Armfeltin johdolla kohtasi venäläiset Isonkyrön Napuella. Suomalaisia sotilaita menetettiin yli 3 000, joista 2 645 kaatui. Isokyrö menetti 45 prosenttia miehistään, Laihia 60 prosenttia ja Vähäkyrö 70 prosenttia Hyvin dokumentoitu.
  • Kaleerit Hangossa. Heinäkuun 27. päivänä 1714 venäläiset kaleerit livahtivat Ruotsin laivaston ohi Hangossa ja voittivat meritaistelun Riilahdella. Elokuun 13. päivänä ne valtasivat Ahvenanmaan, jonka asukkaat olivat jo paenneet Ruotsiin Hyvin dokumentoitu.

Kahdeksan vuotta miehitystä

  • Hallinto Turusta. Ruhtinas Mihail Golitsyn hallitsi miehitettyä Suomea päämajastaan Turusta. Vuosina 1714–1717 miehitystä johti Gustaf Otto Douglas, ruotsalainen kreivi, joka oli siirtynyt venäläisten puolelle. Nämä olivat pahimpia vuosia Hyvin dokumentoitu.
  • Kaupunkilaiset veronkantajina. Miehittäjät hallitsivat Turkua paikallisten miesten kautta. Kauppias Henrik Wächter toimi venäläisten määräämänä pormestarina vuonna 1715. Marraskuussa 1716 venäläiset toivat Pohjanmaalle paenneen raatimies Simon Lydemanin takaisin kaupunkiin pormestariksi Golitsynin valtakirjalla. Venäläisten veroa varten tavaroita otettiin sieltä, mistä niitä löytyi: vuonna 1714 Ruotsiin paenneen kauppias Josef Eskolan tyhjästä talosta vietiin tavaroita 303 kuparitaalarin arvosta. Sodan jälkeen hän haastoi asiasta oikeuteen, mutta todistajat eivät osanneet sanoa, kuka käskyn oli antanut Hyvin dokumentoitu.
  • Venäläiset kauppiaat palaavat. Venäläiset kauppiaat olivat käyneet Turussa 1600-luvulta lähtien, kunnes sota katkaisi matkat vuonna 1700. Vuodesta 1713 he palasivat miehityshallinnon avulla, ja osa asettui kaupunkiin pysyvästi. Asiakirjoissa heitä kutsutaan marketanteiksi Hyvin dokumentoitu.
  • Kauhua maaseudulla. Ryöstely, raiskaukset ja kidutus olivat yleisiä, pahimmin Pohjanmaalla. Ihmiset piileskelivät metsissä vuosia. Pietari käski autioittaa Pohjois-Pohjanmaan noin sadan kilometrin syvyydeltä suojellakseen uutta kaupunkiaan Pietaria. Syksyllä 1714 kasakat surmasivat Hailuodossa noin 800 ihmistä Hyvin dokumentoitu.
  • Viedyt. Arvioiden mukaan 20 000–30 000 ihmistä vietiin pois, monet heistä lapsia ja nuoria naisia. Osa joutui rakentamaan Pietaria, osa työskenteli kartanoissa, ja joitakin myytiin aina Persiaan asti. Noin 2 000 miestä pakotettiin Venäjän armeijaan, ja toiset joutuivat armeijan työorjiksi Turun ympäristöön Todennäköinen.
  • Kuinka moni kuoli? Vanhemmissa tutkimuksissa surmattuja laskettiin ainakin 5 000. Uusi tutkimus arvioi luvun lähemmäs 20 000:ta. Noin 30 000 ihmistä pakeni Ruotsiin, kun Suomessa oli noin 400 000 asukasta, ja sodan päättyessä noin neljännes taloista oli kerrottujen tietojen mukaan autioina Kiistanalainen.
  • Tuomiokirkko ryöstetään. Miehittäjät ryöstivät tuomiokirkon ja avasivat hautoja, muun muassa kuningatar Kaarina Maununtyttären haudan (pysäkki 16). Ihmisiä pahoinpideltiin, jotta he kertoisivat, minne kirkon hopeat oli piilotettu. Katto oli rikki ja ikkunat laudoitettu. Turun asukasluku romahti Hyvin dokumentoitu.
  • Pyhän Henrikin luut. Vuonna 1720 Suomen suojeluspyhimyksen, Pyhän Henrikin (pysäkki 2), luut vietiin tuomiokirkosta laivaan, jonka piti viedä ne Pietariin. Niitä ei ole koskaan löydetty Hyvin dokumentoitu. Erään tarinan mukaan laiva upposi myrskyssä Suomenlahdella Legenda.

Vihdoin rauha

  • Uudenkaupungin rauha. Sota päättyi rauhaan, joka solmittiin Turun pohjoispuolella Uudessakaupungissa 30. elokuuta 1721. Ruotsi luovutti Viron, Liivinmaan, Inkerin sekä Kaakkois-Suomen ja Viipurin. Venäjä palautti muun Suomen ja maksoi kaksi miljoonaa riikintaaleria Hyvin dokumentoitu.
  • Kotiinpaluu. Sotavangit ja siepatut siviilit piti vapauttaa, mutta useimmat Venäjälle viedyt jäivät sinne. Turussa tuomiokirkko korjattiin, ja sen torniin nostettiin uudet kellot Hyvin dokumentoitu.
  • Talonvaltaajat ulos. Turun vanha raati kokoontui 18. marraskuuta 1721 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1713. Kotiin palaavat pakolaiset löysivät venäläisiä kauppiaita asumasta tyhjiksi jääneissä taloissaan, ja heidän häätämisensä oli raadin ensimmäisiä tehtäviä. Jopa miehittäjien venäläinen pormestari Ivan Savinov Ponomaroff oli asettunut autioon taloon. Kun raatimies vaati häneltä vuokraa keväällä 1722, Ponomaroff selitti löytäneensä talon tyhjänä ja korjanneensa sen omalla kustannuksellaan. Raati ei heittänyt häntä ulos, vaan lähetti miehiä katselmoimaan korjaukset Hyvin dokumentoitu.
  • Myöhemmin annettu nimi. Aikalaiset eivät puhuneet isostavihasta. Nimi tuli käyttöön vasta myöhemmin 1700-luvulla. Toista, lyhyempää miehitystä 1740-luvulla kutsuttiin pikkuvihaksi (pysäkki 21) Hyvin dokumentoitu.
  • Koirankuonolaiset. 1900-luvun alussa kerättiin yli tuhat kansantarinaa isostavihasta. Joissakin niistä venäläiset sotilaat esiintyvät koirankuonolaisina hirviöinä Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Pietari Suuren kirjeet ja päiväkirjat kertovat, missä hän oli ja mitä hän kirjoitti. Kirkonkirjat, oikeuspöytäkirjat ja Ruotsissa olleiden pakolaisten anomukset kertovat suomalaisten puolen, ja kaksi vuosisataa myöhemmin kerätyt kansantarinat kertovat, miten vuodet muistettiin. Luvut ovat vaikein osa. Kukaan ei laskenut kuolleita tai siepattuja, ja arviot ovat kasvaneet, kun historioitsijat ovat löytäneet uusia lähteitä. Vielä yksi ansa: sekä Ruotsi että Venäjä käyttivät vanhaa juliaanista kalenteria, joka oli 11 päivää jäljessä nykyisestä. Turun omat asiakirjat katkeavat vuonna 1713. Miehityshallinnon paperit ovat säilyneet vain venäläisissä arkistoissa, ja suuri osa siitä, mitä kaupungin elämästä tiedetään, on peräisin rauhan jälkeen käsitellyistä oikeusjutuista.

PohjanmaaRuotsiViroPohjanlahtiSuomenlahtiMenetettiin 1721TurkuHelsinkiNapueHankoHailuotoPietariUusikaupunkiTukholmaViipuriUumaja
Ihmismenetykset (arvioita)010 00020 00030 000SurmattujaViety VenäjällePaenneita Ruotsiin
  • Surmattuja: ainakin 5 000; uusi tutkimus: lähes 20 000
  • Viety Venäjälle: vanha arvio 10 000; uusi: 20 000–30 000
  • Paenneita Ruotsiin: noin 30 000
  • Suomessa oli ennen sotaa noin 400 000 asukasta.
Venäjän miehitys Suomessa 1713–1721. Napsauta päivämäärää ja seuraa sotaa, ja katso alta ihmismenetykset.Päivämäärät vanhaa lukua. Kartta on yksinkertaistettu, ja pohjoinen rannikko, järvet ja vuoden 1721 raja ovat likimääräisiä.
Miksi tällä on merkitystä

Isoviha oli pahin Suomea kohdannut onnettomuus sitten 1690-luvun nälänhädän (pysäkki 19), ja se tuli alle kahdenkymmenen vuoden päästä. Sen muisto vaikutti sukupolvien ajan siihen, miten suomalaiset näkivät Venäjän. Se osoitti myös, kuinka alttiina Suomi oli Ruotsin valtakunnan itäisenä puoliskona, ja noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin venäläiset joukot olivat taas Turussa (pysäkki 21).

Kevyemmin

Akatemia pakosalla

Vuonna 1713 Suomen ainoa yliopisto sulki ovensa, ja sen professorit liittyivät Ruotsiin pakeneviin. Lähes kymmenen vuotta Turun akatemia eli maanpaossa, ihmisten keskellä, jotka etsivät työtä, apua ja tietä kotiin.

Yliopisto pakomatkalla

  • Ovet kiinni. Kun venäläiset tulivat vuonna 1713, akatemian toiminta lakkasi ja professorit pakenivat Ruotsiin. Akatemia pysyi suljettuna lähes vuosikymmenen Hyvin dokumentoitu.
  • Opiskelua Tukholmassa. Akatemia ei kadonnut. Vuosina 1715–1721 siihen kirjoittautui Tukholmassa 47 nuorukaista, ja muutama suomalainen opiskelija lähti opiskelemaan Uppsalaan. Opiskelijoiden oli vaikea löytää asuntoa ja kirjoja, ja stipendit maksettiin pienempinä summina Hyvin dokumentoitu.
  • Uusia professoreita. Akatemiaan nimitettiin uusia professoreita jopa maanpaon aikana Hyvin dokumentoitu.
  • Ennen sotaa. Vuonna 1700 akatemian kirjoissa oli 387 opiskelijaa, vaikka moni heistä oli poissa Hyvin dokumentoitu.

Pakolaisen elämää

  • Noin 30 000. Historioitsijoiden arvion mukaan sodan vuoksi Ruotsiin tuli noin 30 000 pakolaista, useimmat Suomesta. He ylittivät meren Turusta kohti Tukholmaa tai kulkivat pohjoiseen Pohjanlahden ympäri Ångermanlandiin Todennäköinen.
  • Apua hitaasti. Vuonna 1712 Tukholmaan perustettiin kuninkaallinen pakolaiskomissio keräämään rahaa koko valtakunnasta. Historioitsija kutsuu järjestelmää kankeaksi ja tehottomaksi: jotkut pakolaiset matkasivat Tukholmaan hakemaan avustusta ja huomasivat, että rahat olivat loppuneet Hyvin dokumentoitu.
  • Papit seurakuntaa etsimässä. Uppsalan tuomiokapitulin puoleen kääntyneistä 75 pakolaisesta 43 halusi pappisviran. Vain 20 sai viran tai muuta apua, ja viidellätoista heistä oli vaikutusvaltainen tukija. Piispa Gezelius kirjoitti kirjeitä pappiensa puolesta kuolemaansa saakka vuonna 1718 Hyvin dokumentoitu.
  • Jumalanpalveluksia suomeksi. Suomenkieliset papit saivat pitää muille pakolaisille jumalanpalveluksia suomeksi sodan ajan Hyvin dokumentoitu.
  • Kauppias Arbogassa. Kaikki pakolaiset eivät olleet köyhiä. Turkulainen suomenkielinen kauppias Josef Eskola asettui Arbogan pikkukaupunkiin Tukholman länsipuolelle ja jatkoi kauppaa omalla laivallaan, joten hänen perheensä säästyi monien pakolaisten kurjuudelta. Hän purjehti takaisin miehitettyyn Turkuun jo ennen sodan loppua, ja vuonna 1719 hän lahjoitti Arbogassa yhä saatavana olleet rahansa, 63 kuparitaalaria, kaupungin köyhille Hyvin dokumentoitu.
  • Vieras morsian. Vuonna 1715 suomenkielinen nainen haastoi oikeuteen rengin, joka kieltäytyi naimasta häntä. Renki pelkäsi, että kotiväki halveksisi häntä, koska nainen oli vieras. Se on ainoa merkki pakolaisiin kohdistuneista ennakkoluuloista, jonka tutkija näistä lähteistä löysi Hyvin dokumentoitu.

Paluu kotiin

  • 1722. Akatemia avattiin uudelleen Turussa vuonna 1722, ja aluksi paikalla oli vain seitsemän professoria. Myöhemmin heitä oli taas täydet kaksitoista, mutta akatemia oli paljon entistä heikompi Hyvin dokumentoitu.
  • Uusi sukupolvi. Vanhoista professoreista palasi vain kourallinen, ja lähes koko opettajakunta vaihtui. Uudet professorit toivat uusia ajatuksia, esimerkiksi sen, ettei Raamattua enää pidetty viimeisenä sanana luonnontieteissä. He saivat opettaa melko vapaasti, kunhan eivät vastustaneet luterilaista uskoa tai arvostelleet yhteiskuntaa Hyvin dokumentoitu.
  • Tyhjä kassa. Vahingot vaikuttivat pitkään, ja vuosien ajan akatemia ei pystynyt maksamaan professoreille edes luvattuja palkkoja Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Historioitsija Sari Nauman on lukenut Uppsalan tuomiokapitulin pöytäkirjat vuosilta 1710–1719. Niihin on merkitty jokainen pakolainen, joka pyysi kapitulilta apua. Yliopiston historiat kertovat akatemian sulkemisesta, Tukholman opiskelijoista ja uudelleen avaamisesta. Pakolaisten määrä on arvio: moni ei koskaan ilmoittautunut minnekään, joten todellinen luku voi olla suurempi.

≈ 30 000pakolaista Ruotsissa, useimmat Suomesta
1712–1720kuninkaallinen komissio kerää rahaa pakolaisille
77 %Upplannin pakolaistalouksista tuli Turun seudulta ja Ahvenanmaalta

Napsauta vuotta ja lue Uppsalan tuomiokapitulin pöytäkirjoista.

0102030Kaikki pakolaisasiatUudet apua hakeneet pakolaiset641711441712541713441714191017152613171616517172816171825151719
Pakolaiset ja Uppsalan tuomiokapituli 1711–1719. Napsauta vuotta ja lue tarina pöytäkirjoista.Luvut kapitulin pöytäkirjoista Sari Naumanin (2019) tutkimuksen mukaan. Monet pakolaiset eivät koskaan kääntyneet kapitulin puoleen, joten nämä ovat vain pieni osa kokonaisuudesta.
Miksi tällä on merkitystä

Suomen ensimmäinen yliopisto selvisi pahimmasta kriisistään, koska sen väki piti sen hengissä maanpaossa. Sen seuraaja Helsingin yliopisto laskee yhä historiansa vuodesta 1640. Ja pakolaisten huolet 300 vuotta sitten, työn etsiminen, avun odottaminen ja vieraaksi leimautuminen, ovat helppo tunnistaa nykyäänkin.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Greater Wrath — isoviha: Venäjän miehitys, kuvernöörit, väkivalta, siepatut ja kiistellyt luvut (englanniksi).
  2. Battle of Napue — Napuen taistelu 19.2.1714 (vanhaa lukua) (englanniksi).
  3. Battle of Gangut — Riilahden meritaistelu Hangossa 27.7.1714 ja Ahvenanmaan valtaus (englanniksi).
  4. Battle of Helsinki (1713) — vetäytyvät Ruotsin joukot polttivat kaupungin toukokuussa 1713 (englanniksi).
  5. Treaty of Nystad — Uudenkaupungin rauha 30.8.1721 (englanniksi).
  6. Turun tuomiokirkko 1700-luvulla (Turun seurakunnat): piispan ja kapitulin pako, ryöstö, Pyhän Henrikin jäännökset, korjaukset rauhan jälkeen (englanniksi).
  7. Pietari Suuri: elämän kronikka, 30.8./10.9.1713, Pietari Turussa (HSE-yliopisto, Pietari, venäjäksi).
  8. Pietari Suuri: elämän kronikka, 17./28.8.1713, marssi Helsingistä Turkuun (HSE-yliopisto, venäjäksi).
  9. Edinburghin yliopisto, Daškovin mitalit: Pietari I ja Turun valtaus 1713 (”Ad Abum”) (englanniksi).
  10. Pesonen, M. (2021). Yle: 300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä – isonvihan muisto.
  11. Niemistö, E. (2014). Isonvihan perintö ulottui sukupolvien päähän. Yle.
  12. Helsingin yliopisto (2020): Sodat ja tulipalot eivät ole nujertaneet yliopistoa — akatemia suljettiin 1713 ja professorit pakenivat Ruotsiin (englanniksi).
  13. Nauman, S. (2019). Flyktingmottagandet i Uppsala domkapitel 1710–19. Årsboken Uppland 2019, 49–65 (ruotsiksi): suomalaiset pakolaiset ja Uppsalan tuomiokapituli.
  14. Gummerus, H. (1940). Helsingfors universitet 300 år. Svensk Tidskrift (ruotsiksi): akatemia maanpaossa ja sen avaaminen uudelleen 1722.
  15. Johannes Gezelius the younger — Johannes Gezelius nuorempi, Turun piispa 1690–1718 (englanniksi).
  16. Toropainen, V. P. Venäläiskauppiaat palasivat isonvihan jälkeen. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): venäläiset kauppiaat Turun oikeuspöytäkirjoissa vuodesta 1713 1730-luvulle.
  17. Toropainen, V. P. Porvarisperhe Eskola-Petrej 1700-luvun Turusta. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): kauppiassuku Turun oikeuspöytäkirjoissa n. 1700–1750 sekä Alexander Hacksin runot vuosilta 1732 ja 1735.

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.