Pysäkki 2 / 50
1150-luku–1229

Risti, ristiretki ja piispa joen rannalla

Muutamassa sukupolvessa Aurajoen laakso kääntyy kristinuskoon ja saa piispan. Miten se tapahtui, selviää asiakirjoista, kaivauksista — ja yhdestä erittäin hyvästä tarinasta.

Ristiretkiaika · romaaninen tyyli
Iso tarina

Legendasta Koroisiin

Noin vuosien 1150 ja 1300 välillä Lounais-Suomi vaihtaa uskontoa, saa piispan ja liitetään Ruotsin valtakuntaan. Kyse ei ollut yhdestä tapahtumasta — muutos tapahtui monena pienenä askeleena, ja osaa niistä voimme vain arvailla.

Kolme voimaa vetää Suomea

  • Rooman kirkko haluaa käännyttää Pohjois-Euroopan viimeiset pakanakansat — saarnaamalla ja tarvittaessa ristiretkillä.
  • Ruotsin kuninkaat haluavat maata, veroja ja Itämeren kauppareittien hallinnan.
  • Novgorod, rikas ortodoksinen kauppatasavalta, ajaa omia etujaan Karjalassa ja Hämeessä, ja sillä on omat lähetyssaarnaajansa.

Vauras ja Ruotsia lähellä oleva Lounais-Suomi päätyy tässä köydenvedossa katoliselle, ruotsalaiselle puolelle. Valinta muovaa seuraavat 600 vuotta — lain kielestä kirkkojen muotoon.

Ensimmäiset kirkot

Kristinusko ei saapunut yhden sotajoukon mukana. Kristillisiä hautoja alkaa näkyä 1000-luvulla, ja vuonna 2013 arkeologit löysivät pienen puukirkon jäänteet Kaarinan Ravattulasta aivan Turun kupeesta. Se rakennettiin luultavasti 1100-luvun jälkipuoliskolla — Suomen vanhimmat tunnetut kirkon jäänteet — ja sen aidatulla kirkkomaalla voi olla jopa 200 hautaa Todennäköinen.

Piispa liikkeellä

  • Suomen ensimmäisillä piispoilla ei luultavasti ollut pysyvää asuinpaikkaa, vaan he kiersivät hiippakuntaansa.
  • Varhainen keskus oli Nousiainen Turun pohjoispuolella. Ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa, Tuomas, kirjoitti siellä kirjeen vuonna 1234 Hyvin dokumentoitu.
  • Vuonna 1229 paavi Gregorius IX antaa piispalle luvan siirtää istuimensa sopivampaan paikkaan, ottaa haltuunsa pakanalliset uhrilehdot ja estää venäläisten kauppiaiden kulun Hyvin dokumentoitu.
  • Uusi paikka oli Koroinen, niemi Aurajoen varrella. Siitä, milloin siirto todella tapahtui, kiistellään — ehkä vasta vuosisadan puolivälissä Kiistanalainen.
  • Koroisiin syntyy kivijalan varaan rakennettu suuri puukirkko, piispan asuinrakennukset ja hautausmaa. Vuonna 1300 piispa muuttaa jälleen — uuteen kaupunkiin ja sen tuomiokirkkoon.
  • Myös kauppapaikka. Suurin osa Aurajokilaaksosta löydetyistä 1200-luvun rahoista on Koroisista ja Vanhalinnan linnavuorelta, niistä 53 Gotlannista, ja lisäksi on löytynyt saksalaista keramiikkaa. Arkeologit arvelevat, että Koroisissa oli myös kauppapaikka Todennäköinen.
Mistä tiedämme?

Tästä ajasta on kolmenlaisia todisteita: kourallinen paavin kirjeitä, arkeologisia kaivauksia ja paljon myöhemmin kirjoitettuja legendoja. Ne eivät aina ole samaa mieltä. Alla olevasta aikajanasta näet, minkälaiseen todisteeseen kukin tarina nojaa.

✶✉⛏M 1000MC 1100MCC 1200MCCC 1300seuraavaksi: kaupunki ja tuomiokirkko⛏1000-luku✶1155✶1156✉1171/72⛏1100-luku✉1229✉1234⛏1200-luku✉1238? 1249?

Napauta mitalia nähdäksesi todisteen.

Arkeologiaa, asiakirjoja vai legendaa? Suodata todisteet vuosilta 1000–1300.Legendojen vuosiluvut ovat perinteisiä.
Piispa ja synkkä salaisuus

Piispa Tuomaksen ura päättyi huonosti. Vuonna 1245 hän erosi tunnustettuaan vakavia rikoksia — muun muassa kidutuksen, joka johti miehen kuolemaan, ja paavin kirjeen väärentämisen. Hän kuoli Visbyssä Gotlannissa kolme vuotta myöhemmin Hyvin dokumentoitu.

Miksi tällä on väliä

Kirkko toi Suomeen kirjoitustaidon, latinan ja eurooppalaisen verkoston: ensimmäiset alueesta kertovat asiakirjat ovat paavin kirjeitä. Siirto Koroisiin toi piispan Aurajoen varteen — ja Turun kaupunki kasvoi aivan hänen viereensä. Vuotta 1229 pidetään yhä usein Turun syntymävuotena, ja Turku on edelleen Suomen arkkipiispan istuin.

Kevyemmin

Legenda piispa Henrikistä ja Lallista

Jokainen maa kaipaa syntytarinaa. Suomen tarinassa on pyhimys, hiihtävä talonpoika, kirves — ja hattu, joka vie päänahan mukanaan.

  • Henrikin kerrotaan olleen englantilainen, josta tuli Uppsalan piispa Ruotsissa. Hänen latinankielinen legendansa kirjoitettiin muistiin 1290-luvulla, noin 140 vuotta kuvattujen tapahtumien jälkeen.
  • Lalli on legendan konna — ja monelle suomalaiselle nykyään myös eräänlainen kansan antisankari: paikallinen mies, joka nousi vierasta piispaa vastaan.
  • Tarinasta on kaksi versiota: kirkon latinankielinen legenda ja suomalainen kansanruno, Piispa Henrikin surmavirsi. Ne asettuvat eri puolille.
  • Kaksi Heikinpäivää. Turun hiippakunnassa Henrikiä juhlittiin 20. tammikuuta (”talviheikki”) ja 18. kesäkuuta (”kesäheikki”), jolloin hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin tuomiokirkkoon vuonna 1300. Uskonpuhdistuksen jälkeen suomalainen kalenteri vakiintui 19. tammikuuhun, jota kansanperinteessä pidettiin sydäntalvena.
  • Pyhä vesi. Perimätiedon mukaan Henrik kastoi ensimmäiset suomalaiset Kupittaan lähteellä Turussa. Vuonna 1649 eräs ylioppilas kirjoitti, että nuoret uhrasivat ja polttivat siellä yhä juhannustulia — kunnes kaupungin vartijat estivät sen.
Legenda ei ole sama kuin valhe

Legenda ei välttämättä kerro, mitä tapahtui, mutta se kertoo, mitä ihmiset uskoivat ja halusivat muistaa. Pyhimystarina antoi nuorelle Suomen kirkolle sankarin, haudan jolla käydä ja pyhäinjäännöksiä pyhiinvaeltajien nähtäviksi. Sekin on historiaa.

  1. I

    n. 1155 · Matka

    Ruotsin kuningas Eerik ja piispa Henrik, jonka kerrotaan syntyneen Englannissa, purjehtivat Suomeen ristiretkelle. Taistelujen jälkeen Eerik palaa kotiin, mutta Henrik jää kastamaan ihmisiä — perimätiedon mukaan Kupittaan lähteellä Turussa.

  2. II

    Talvi · Lallin talo

    Hiippakuntaansa talvella kiertäessään Henrik pysähtyy taloon Köyliössä. Isäntä Lalli on poissa. Henrikin seurue ottaa ruokaa itselleen ja heiniä hevosille.

  3. III

    Köyliönjärven jäällä

    Lalli hiihtää piispan perään ja surmaa tämän kirveellä jäätyneellä järvellä — perinteisesti 20. tammikuuta 1156.

  4. !IV

    Hiippa ja korppi

    Lalli ottaa piispan hiipan ja sormuksen. Kotona, kun hän riisuu hiipan, päänahka irtoaa sen mukana. Keväällä piispan kadonnut sormi sormuksineen löytyy jäätyneenä sulamattomaan jääpalaan — sen yllä raakkuva korppi paljastaa paikan.

Legenda neljänä kuvana. Käännä kuva nähdäksesi, mitä historioitsijat sanovat.Piirretty romaanisen käsikirjoituksen tyyliin.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Immonen, V., Kinnunen, J. & Harjula, J. (2021). At the fringes of urbanisation: Turun kaupungin perustamisen sosioekonominen malli, n. 1300. ZAM 49, 217–234 (englanniksi).
  2. Linna, M. (toim.) (1989). Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Historian Aitta XXI.
  3. Heikkilä, T. (2005). Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Ruohonen, J. (2022). Built of Wood and Turned to Soil — Suomen vanhimmat kirkot ja Ravattulan Ristimäki. Iskos 26.
  5. Haggrén, G. ym. (2015). Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus.
  6. Turun hiippakunnan historia ja vuoden 1229 kirjeet (englanniksi).
  7. Bergenin yliopiston pohjoismaisten pyhimysten wiki — Sanctus Henricus (englanniksi).
  8. Yle — vuoden 1229 perinteestä ja Turun syntymävuodesta.
  9. Turun kaupunki — Kupittaanpuiston historia.

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.