Turku oli palanut monta kertaa ennenkin, esimerkiksi vuonna 1681 (pysäkki 18). Syyskuun 1827 palo oli kuitenkin toista luokkaa. Yhdessä yössä ja päivässä se tuhosi suurimman osan kaupungista, tuomiokirkon sisustan, yliopiston ja maan arkistot. Sen jälkeen Turku ei ollut enää entisensä, eikä myöskään Suomi.
Kipinä illalla
- Mistä se alkoi. Vähän ennen yhdeksää illalla 4. syyskuuta 1827 tuli syttyi porvari Carl Gustav Hellmanin talossa Aninkaistenmäellä Hyvin dokumentoitu.
- Miksi se alkoi. Kukaan ei tiedä varmasti. Yhden selityksen mukaan naapurin savupiipusta lentäneet kipinät sytyttivät talon Todennäköinen.
- Hätä. Tuomiokirkon kellot soittivat hätää. Ihmiset ryntäsivät ulos, mutta useimmat yrittivät pelastaa omat talonsa ja oman katunsa Hyvin dokumentoitu.
- Suuri puukaupunki. Turku oli yhä Suomen suurin kaupunki, ja siellä asui vuonna 1815 noin 12 500 ihmistä. Tuomiokirkkoa, linnaa ja muutamaa kivirakennusta lukuun ottamatta se oli rakennettu puusta Hyvin dokumentoitu.
Kahdeksantoista tuntia
- Pohjoinen kaupunginosa. Sää oli ollut kuiva, ja tuuli voimistui illan aikana. Liekit levisivät nopeasti tiheässä puutalojen sokkelossa joen pohjoispuolella Hyvin dokumentoitu.
- Joen yli. Sitten tuuli kääntyi. Yön aikana tuli ylitti Aurajoen, kipinät osuivat tuomiokirkon kattoon, ja sen palava torni kohosi kuin soihtu kaupungin yllä Hyvin dokumentoitu.
- Liian kuuma seistä. Tuomiokirkon lähellä tulimyrsky oli niin raju, että pystyssä oli lähes mahdoton pysyä. Myös tuomiokirkon vieressä oleva Akatemiatalo paloi Hyvin dokumentoitu.
- Hallinnassa. Seuraavana päivänä, noin 18 tunnin riehumisen jälkeen, palo saatiin vihdoin hallintaan Hyvin dokumentoitu.
Miksi paloa ei saatu sammumaan?
- Liian vähän käsiä. Monet johtavat porvarit ja virkamiehet olivat Tampereen markkinoilla, joten sammutusta ei ollut tarpeeksi ihmisiä järjestämään Hyvin dokumentoitu.
- Sotilaat eivät auttaneet. Venäläinen varuskunta kieltäytyi auttamasta ilman maksua, eikä kukaan aluksi uskaltanut luvata rahaa Hyvin dokumentoitu.
- Sää ja puu. Kuivat talot, kapeat ja mutkaiset kadut sekä kova, kääntyilevä tuuli tekivät palon lähes mahdottomaksi pysäyttää ajan ämpäreillä ja käsityökaluilla Todennäköinen.
Aamu palon jälkeen
- Ihmishinta. Yli 11 000 ihmistä menetti kotinsa. 27 ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui Hyvin dokumentoitu.
- Tuomiokirkko. Jäljelle jäivät vain kiviseinät ja holvit. Jopa kirkonkellot olivat sulaneet Hyvin dokumentoitu.
- Paperi muuttui tuhkaksi. Suurin osa Suomen arkistoista säilytettiin Turussa, ja käytännössä kaikki maan keskiaikaiset asiakirjat paloivat. Myös yliopiston kirjasto tuhoutui, lukuun ottamatta kirjoja, jotka sattuivat olemaan lainassa kaupungin ulkopuolella Hyvin dokumentoitu.
- Silminnäkijä observatoriossa. Tähtitieteilijä Friedrich Argelander kirjoitti havaintopäiväkirjaansa: ”Tänään havainnot keskeytti hirvittävä tulipalo, joka poltti Turun tuhkaksi” Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Kirjeet, viralliset raportit, kirkon asiakirjat ja päiväkirjat, kuten Argelanderin havaintopäiväkirja, kuvaavat paloa. Monet kirjoittivat muistonsa myös myöhemmin muistiin. Päätiedot ovat yhtäpitäviä, mutta joitakin yksityiskohtia, kuten palon syytä ja palaneiden rakennusten tarkkaa määrää, ei koskaan saatu selvitettyä, ja eri lähteet antavat hieman eri lukuja.