1770-luvulla pienestä Turun Akatemiasta tuli valistuksen keskus Suomessa. Sen nuoret opettajat perustivat seuran, julkaisivat sanomalehteä ja alkoivat pitää Suomen omaa menneisyyttä, kieltä ja kansanrunoutta tutkimisen arvoisina. Kaiken keskellä oli latinan kielen dosentti Henrik Gabriel Porthan.
Aamuruskon mukaan nimetty seura
- Aurora. Vuonna 1770 joukko Akatemian oppineita ja opiskelijoita perusti Aurora-seuran. Nimi tuli roomalaisesta aamuruskon jumalattaresta, ja se sopi hyvin aikaan, joka kutsui itseään valistuksen ajaksi Hyvin dokumentoitu.
- Puoliksi salaseura, puoliksi koulu. Seuran esikuvana oli tukholmalainen Utile Dulci -seura, joka kokoontui suljettujen ovien takana. Auroraa kuvataan sekä salaseuraksi että kirjalliseksi ja sivistykselliseksi kerhoksi Todennäköinen.
- Keitä siihen kuului. Jäseniä olivat muun muassa Porthan, myöhempi piispa Magnus Jacob Alopaeus, myöhempi tuomari Pehr Juslén, myöhempi museon perustaja Carl Fredrik Fredenheim, lainopin opettaja Matthias Calonius ja keksijä Abraham Niclas Edelcrantz. Osa jäsenistä asui Tukholmassa Hyvin dokumentoitu.
- Mitä he halusivat. Seurassa keskusteltiin runoudesta, historiasta, maantieteestä, kielestä ja taloudesta. Jäsenet tunsivat itsensä vahvasti ruotsalaisiksi, mutta heidän mielestään myös suomen kieli ja Suomen muinaishistoria ansaitsivat vakavaa tutkimusta Hyvin dokumentoitu.
- Myös musiikkia. Seura järjesti 19. elokuuta 1773, tasan vuosi kuninkaan vallankaappauksen jälkeen (ks. alempana), ensimmäisen julkisen orkesterikonsertin, joka Suomessa koskaan pidettiin (pysäkki 24) Hyvin dokumentoitu.
- Loppu. Useimpien lähteiden mukaan seuran toiminta hiipui vuonna 1779. Yksi nykykirjoittaja sanoo sen toimineen vuoteen 1790 asti Kiistanalainen.
Porthan, Suomen historian isä
- Vaikea alku. Porthan syntyi 8. marraskuuta 1739 Viitasaarella Keski-Suomessa. Hänen isänsä, kirkkoherra, sairastui mielisairauteen Henrikin ollessa nelivuotias, ja poika kasvoi Pohjanmaalla kirkkoherrana toimineen setänsä luona Hyvin dokumentoitu.
- Elämä Akatemiassa. Hän aloitti opinnot Turussa 15-vuotiaana vuonna 1754 eikä oikeastaan koskaan lähtenyt sieltä. Hänestä tuli latinan dosentti 1762, Akatemian kirjastonhoitaja 1772 ja kaunopuheisuuden professori 1777. Professorina hän pysyi kuolemaansa asti vuonna 1804. Rehtorina hän toimi kahdesti Hyvin dokumentoitu.
- Kansanrunous. Vuosina 1766–1778 Porthan julkaisi viidessä osassa teoksen De Poësi Fennica, ”Suomalaisesta runoudesta”. Se oli uraauurtava tutkimus vanhoista suomalaisista kansanlauluista, ja se oli kirjoitettu latinaksi oppineille kaikkialla Euroopassa Hyvin dokumentoitu.
- Kansakunnan opettaja. Porthan keräsi vanhoja asiakirjoja, kirjoitti Suomen historiasta ja koulutti sukupolven opiskelijoita, jotka veivät hänen ajatuksiaan eteenpäin. Hänet muistetaan ”Suomen historian isänä” Hyvin dokumentoitu.
Suomen ensimmäinen sanomalehti
- 15. tammikuuta 1771. Seuran lehti ilmestyi ensimmäisen kerran tänä päivänä. Sen pitkä nimi oli Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ”Erään seuran Turussa julkaisemia sanomia”. Ensimmäisellä sivulla lehteä kutsuttiin ensimmäiseksi yritykseksi julkaista sanomalehteä maassa Hyvin dokumentoitu.
- Pieni ja hidas. Lehti ilmestyi joka toinen viikko, ja siinä oli kahdeksan kirjan kokoista sivua. Alussa sillä oli luultavasti noin 200 tilaajaa. Viikoittaista lehteä kokeiltiin, mutta kysyntää ei ollut tarpeeksi ja se tuli liian kalliiksi Todennäköinen.
- Ensimmäinen toimittaja. Porthan oli lehden päätoimittaja, joten häntä voi pitää Suomen ensimmäisenä toimittajana. Kirjoittajina oli muun muassa nuori runoilija Johan Henric Kellgren, keksijä Edelcrantz ja myöhempi arkkipiispa Jacob Tengström Hyvin dokumentoitu.
- Menneisyyden pelastaja. Porthan painatti lehteen vanhoja asiakirjoja. Osa alkuperäisistä paloi Turun palossa vuonna 1827 (pysäkki 27), joten nykyään ne ovat säilyneet vain lehden sivuilla Hyvin dokumentoitu.
- Pitkä jatkumo. Lehti lakkasi vuonna 1778, kun Porthan lähti ulkomaille. Hän aloitti sen uudelleen vuonna 1782, ja eri nimillä lehti jatkui vuosikymmeniä. Vuonna 1797 se oli Suomen ainoa sanomalehti Hyvin dokumentoitu.
Vapaa lehdistö ja kuningas, joka otti vapauden takaisin
- Vuoden 1766 laki. Ruotsi sääti vuonna 1766 painovapauslain, joka lopetti sensuurin ja antoi yleisölle oikeuden lukea virallisia asiakirjoja. Sitä kutsutaan usein maailman ensimmäiseksi laatuaan Hyvin dokumentoitu.
- Uusi kuningas. Kuningas Adolf Fredrik kuoli helmikuussa 1771, kuukausi ensimmäisen numeron jälkeen, ja hänen pojastaan tuli kuningas Kustaa III Hyvin dokumentoitu.
- Vallankaappaus. Kustaa III kaappasi 19. elokuuta 1772 vallan valtiopäiviltä ”ilman pisaraakaan verta”. Vapaudenaika oli ohi Hyvin dokumentoitu.
- Vapautta kavennetaan. Vuoden 1766 painovapauslaki kaatui vanhan hallitusmuodon mukana. Uusi asetus vuonna 1774 rajoitti lain antamaa vapautta ja siirsi painoasiat kuninkaan käsiin Hyvin dokumentoitu.
- Ei ongelmia Turulle. Turun lehti pysyi erossa politiikasta, joten uudet säännöt eivät juuri vaikuttaneet siihen Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Lehden jokainen numero on säilynyt, ja Kansalliskirjasto on digitoinut ne, joten kuka tahansa voi katsoa alkuperäisiä sivuja. Myös Porthanin kirjat ja kirjeet ovat säilyneet. Aurora-seura on hankalampi: siitä jäi vähän omia asiakirjoja, ja nykykirjoittajat ovat eri mieltä siitä, milloin se lakkasi ja kuinka salainen se todella oli.