Turku 1000
Pysäkki 16 / 50
1610–1630-luvut

Turku Ruotsin suurvalta-ajan nousussa

Vuonna 1611 kuninkaaksi nousee kuusitoistavuotias, ja Ruotsi taistelee tiensä Euroopan huipulle. Turku saa hovioikeuden, ankaran piispan, lukion ja yliopiston, ja entinen kuningatar viettää elämänsä loppuvuodet lähistöllä.

Renessanssi · Suurvalta-aika
Iso tarina

Turku Ruotsin suurvalta-ajan nousussa

Vuonna 1611 Ruotsi sai kuusitoistavuotiaan kuninkaan. Kahdessakymmenessä vuodessa hänen armeijansa, joissa taisteli myös suomalaisia ratsumiehiä, tekivät Ruotsista yhden Euroopan suurvalloista. Kotona Turusta tuli paikka, jossa Suomea hallittiin, tuomittiin, saarnattiin ja opetettiin.

Uusi kuningas ja suurvalta

  • Teinikuningas. Kustaa II Aadolf nousi valtaistuimelle 30. lokakuuta 1611 kuusitoistavuotiaana. Hän peri sodat Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan Hyvin dokumentoitu.
  • Rauha idässä. Sota Venäjää vastaan päättyi Stolbovan rauhaan 9. maaliskuuta 1617. Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerin, ja Venäjä menetti rannikkonsa Itämerellä Hyvin dokumentoitu.
  • Suurvalta. Historioitsijat laskevat Ruotsin suurvalta-ajan Kustaa II Aadolfin hallituskaudesta vuoteen 1721. Suomi kuului koko tämän ajan valtakuntaan Hyvin dokumentoitu.
  • Saksaan. Vuonna 1630 Ruotsi liittyi kolmikymmenvuotiseen sotaan, katolisten ja protestanttisten valtioiden suureen sotaan Saksassa. Kuningas voitti Breitenfeldissä 1631 ja kaatui Lützenissä 6. marraskuuta 1632 Hyvin dokumentoitu.

”Hakkaa päälle!”

  • Ratsumiehiä Suomesta. Suomi lähetti sotilaita jokaiseen näistä sodista. Tunnetuin oli suomalainen ratsuväki. Vuodesta 1629 Torsten Stålhandske palveli Uudenmaan ja Hämeen ratsurykmentissä, ja myöhemmin hän johti suomalaisia ratsumiehiä Hyvin dokumentoitu.
  • Nimi taisteluhuudosta. Ratsumiehet hyökkäsivät huutaen ”Hakkaa päälle!”. Ulkomaalaiset tekivät huudosta lempinimen Hyvin dokumentoitu.
  • Hinta kotona. Jokainen sota vaati miehiä. Talojen piti lähettää sotilaita, ja monet heistä eivät koskaan palanneet Hyvin dokumentoitu.
Kutsuivatko he itseään hakkapeliitoiksi?

Tuskin. Lempinimen antoivat ulkomaalaiset, ja suomenkielinen muoto hakkapeliitta yleistyi vasta 1800-luvulla, kun kolmikymmenvuotisen sodan ratsumiehistä tehtiin kansallissankareita.

Turun uudet laitokset

  • Hovioikeus koko Suomelle. Vuonna 1623 Turku sai hovioikeuden, valtakunnan toisen Tukholman vuonna 1614 perustetun jälkeen. Valitukset koko Suomesta käsiteltiin nyt Turussa eikä meren takana Hyvin dokumentoitu.
  • Ankara piispa. Ruotsalainen Isaacus Rothovius oli Turun piispa vuosina 1627–1652. Hän ei osannut suomea, ja aluksi hän kirjoitti elävänsä ”barbaarien ja skorpionien keskellä”. Hän pyrki kouluttamaan papiston paremmin ja kurittamaan kansaa Hyvin dokumentoitu.
  • Tiedä paikkasi. Vuodesta 1632 istumajärjestys määräsi, kuka istui missäkin tuomiokirkossa. Parhaat penkit saivat korkeimmassa asemassa olevat, ja paikoista piti maksaa Hyvin dokumentoitu.
  • Ensin koulu, sitten yliopisto. Vuonna 1630 Rothovius muutti katedraalikoulun lukioksi. Vuonna 1640 kuningatar Kristiina perusti Turun akatemian, Suomen ensimmäisen yliopiston (pysäkki 17) Hyvin dokumentoitu.
  • Kaupunki kartalle. Olof Gangius piirsi vanhimman tunnetun Turun kartan vuonna 1634. Kauppiaita Saksasta, Alankomaista ja Skotlannista asettui kaupunkiin 1600-luvun aikana Hyvin dokumentoitu.
  • Uusi kello. Rothovius kunnosti tulipalossa vaurioituneen tuomiokirkon ja hankki sille uudet urut. Vuonna 1638 torniin tuli ensimmäinen kellotaulu Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Hovioikeus piti tarkkaa kirjaa, mutta lähes koko sen arkisto tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Sen varhaisvaiheet on koottava siitä, mitä on säilynyt muualla.

Napsauta symbolia ja lue siitä.

Ruotsi sodassaTurku kotonaSota Venäjää vastaanKolmikymmenvuotinen sota 1618–16481610161516201625163016351640
Napsauta symboleja: Ruotsin sodat viivan yläpuolella, Turun uudet laitokset sen alapuolella.Valikoima tapahtumia. Kolmikymmenvuotinen sota jatkui vuoteen 1648.
Miksi tällä on merkitystä

Kun kuningas soti ulkomailla, Turusta tuli Suomen lainkäytön, kirkon ja oppineisuuden keskus. Se säilytti asemansa, kunnes Helsingistä tehtiin pääkaupunki vuonna 1812 ja yliopisto muutti sinne vuonna 1828.

Kevyemmin

Kaarina Maununtytär: palvelustytöstä kuningattareksi

Hän oli sotilaan tytär, ja vuonna 1568 hänet kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän oli vanki. Hän vietti vuosia Turun linnassa, eli viimeiset vuosikymmenensä Suomessa ja lepää Turun tuomiokirkossa.

Palvelijasta linnaan

  • Köyhä alku. Kaarina syntyi Tukholmassa 6. marraskuuta 1550. Hänen isänsä Maunun kerrotaan olleen sotilas ja myöhemmin vanginvartija, mutta lähteet eroavat yksityiskohdissa Todennäköinen.
  • Palveluksessa. Vuonna 1564 hän palveli hovimuusikko Gert Cantorin vaimoa. Sitten hänestä tuli kuninkaan sisarpuolen, prinsessa Elisabetin, kamarineito Hyvin dokumentoitu.
  • Kuninkaan valinta. Keväällä 1565 kuningas Eerik XIV teki hänestä rakastajattarensa. Kaarina oli neljätoista, kuningas kolmekymmentäyksi Hyvin dokumentoitu.

Kuningatar yhden kesän

  • Perhe. Heidän tyttärensä Sigrid syntyi vuonna 1566 ja poikansa Kustaa alkuvuodesta 1568 Hyvin dokumentoitu.
  • Kuninkaan rauhoittaja. Vuonna 1567 Eerik surmautti Sture-suvun aatelisia ja näytti menettävän järkensä. Kaarinan kerrotaan olleen ainoa, joka sai hänet rauhoittumaan Todennäköinen.
  • Kahdesti naimisiin. Eerik vihittiin salaa Kaarinan kanssa vuodenvaihteessa 1567–68, ja helmikuussa 1568 Kaarina aateloitiin nimellä Katarina Magnusdotter. Julkiset häät pidettiin Tukholman Suurkirkossa 4. heinäkuuta 1568, ja seuraavana päivänä hänet kruunattiin seitsemäntoistavuotiaana Hyvin dokumentoitu.
  • Harvinainen kuningatar. Ruotsi sai seuraavan aatelittomaan sukuun syntyneen kuningattaren vasta vuonna 1818 Hyvin dokumentoitu.

Vankina Turun linnassa

  • Tuho. Eerikin veljet nousivat kapinaan. Herttua Juhana (pysäkki 14) otti vallan 30. syyskuuta 1568, ja tammikuussa 1569 valtiopäivät syöksivät Eerikin vallasta Hyvin dokumentoitu.
  • Linnasta linnaan. Kaarina ja lapset jakoivat Eerikin vankeuden, Turun linnassa vuosina 1570–71 ja sitten Kastelholmassa ja Gripsholmissa. Kaksi poikaa lisää, Henrik ja Arnold, syntyi ja kuoli pienenä Hyvin dokumentoitu.
  • Yksin. Kaarina erotettiin Eerikistä 14. kesäkuuta 1573 ja lähetettiin Turun linnaan, jossa hän eli vartioituna vuoteen 1577. Vuonna 1575 hänen poikansa Kustaa vietiin Puolaan jesuiittojen kasvatettavaksi Hyvin dokumentoitu.
  • Eerikin kuolema. Eerik kuoli vankeudessa vuonna 1577 Hyvin dokumentoitu. Perimätiedon mukaan hänet myrkytettiin hernekeitolla Legenda.

Liuksialan rouva

  • Uuden kuninkaan lahja. Juhana III antoi Kaarinalle Liuksialan kartanon Kangasalla, lähellä nykyistä Tamperetta. Hän hoiti kartanoa hyvin ja asui siellä 35 vuotta Hyvin dokumentoitu.
  • Säästetty. Nuijasodassa 1596–97 kapinalliset jättivät hänen kartanonsa rauhaan (pysäkki 15) Hyvin dokumentoitu.
  • Äiti ja poika. Vuonna 1595 hän tapasi poikansa Kustaan vielä kerran Virossa Hyvin dokumentoitu.
  • Hauta. Kaarina kuoli 13. syyskuuta 1612 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon poikansa Henrikin viereen, nykyiseen Tottien kuoriin. Vuonna 1867 hänet siirrettiin mustaan marmorisarkofagiin Kankaisten kuoriin. Hänen sanotaan olevan ainoa Suomeen haudattu kuningatar Todennäköinen.
Pähkinänmyyjä

Tunnettu tarina kertoo, että kuningas näki Kaarinan ensi kerran myymässä pähkinöitä torilla Tukholmassa. Mikään aikalaislähde ei tue sitä. Asiakirjoissa hän esiintyy sen sijaan palvelustyttönä hovimuusikon taloudessa.

1500-luvulla rakastettiin kuvaa Onnettaren pyörästä: joka nousee huipulle, joutuu vielä alas. Käännä pyörää ja seuraa Kaarinan elämää.

Sum sine regnoOlen ilman valtakuntaaRegnaboTulen hallitsemaanRegnoHallitsenRegnaviOlen hallinnut15501550156415651566156715681569157015731577
Käännä Onnenpyörää ja seuraa Kaarinaa valtaistuimelle ja takaisin alas.Onnenpyörä oli keskiajan ja renessanssin suosikkikuva. Neljä latinankielistä mietelausetta ovat perinteiset.
Miksi tällä on merkitystä

Kaarina nousi korkeammalle kuin melkein kukaan köyhänä syntynyt 1500-luvulla, ja putosi yhtä nopeasti. Hänen tarinansa näyttää myös Turun linnan toisen puolen: se ei ollut vain hovi vaan myös vankila kuninkaallisten riitojen häviäjille.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Gustavus Adolphus — Kustaa II Aadolf, kuningas 1611–1632 (englanniksi).
  2. Swedish Empire — Ruotsin suurvalta-aika 1611–1721 (englanniksi).
  3. Treaty of Stolbovo — Stolbovan rauha 1617 (englanniksi).
  4. Hakkapeliitta — suomalainen ratsuväki ja nimen synty (englanniksi).
  5. Hovrätt — hovioikeudet, Svean 1614 ja Turun 1623 (englanniksi).
  6. Turun yliopisto, Insights — hovioikeus ja vuoden 1827 palo (englanniksi).
  7. Isaacus Rothovius — Turun piispa 1627–1652 (englanniksi).
  8. Turun tuomiokirkko 1600-luvulla (Turun seurakunnat, englanniksi).
  9. Royal Academy of Turku — Turun akatemia, perustettu 1640 (englanniksi).
  10. History of Turku — Turun historia (englanniksi).
  11. Karin Månsdotter — Kaarina Maununtytär, Ruotsin kuningatar 1568 (englanniksi).
  12. Karin Månsdotter, Queen of Sweden (Ruotsin kuninkaalliset linnat, englanniksi).
  13. Eric XIV — Eerik XIV, kuningas 1560–1568 (englanniksi).
  14. Turku Cathedral — Turun tuomiokirkon kappelit ja haudat (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.