Lähes kahdensadan vuoden ajan Turku oli ollut paikka, jossa Suomen papit, virkamiehet, lääkärit ja oppineet koulutettiin. Palon jälkeen yliopisto muutti Helsinkiin, uuteen pääkaupunkiin. Samaan aikaan palanut kaupunki sai uuden muodon, jonka näkee yhä millä tahansa Turun keskustan kartalla.
Turku menettää yliopistonsa
- Yliopisto ilman kotia. Vuoden 1827 palo vaurioitti pahoin Akatemiataloa ja tuhosi lähes koko kirjaston (pysäkki 27). Opetus pysähtyi Hyvin dokumentoitu.
- Keisari päättää. Keisari Nikolai I määräsi yliopiston siirrettäväksi Helsinkiin. Päätös ajoitetaan yleensä paloa seuranneeseen syksyyn Todennäköinen.
- Uusi nimi. Helsingissä siitä tuli Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto. Se aloitti siellä vuonna 1828 uusin säännöin, joiden mukaan se palveli ”keisaria ja isänmaata” Hyvin dokumentoitu.
- Laajempi kuva. Helsinki oli ollut pääkaupunki vuodesta 1812, ja senaatti ja Suomen Pankki olivat muuttaneet sinne vuonna 1819 (pysäkki 25). Kun yliopistokin lähti, lähes kaikki valtakunnalliset laitokset olivat jättäneet Turun Hyvin dokumentoitu.
Miksi Helsinki?
- Lähellä hallitusta. Venäläiset hallitsijat halusivat yliopiston lähelle senaattia ja niitä virkamiehiä, joita siellä koulutettiin Todennäköinen.
- Kauemmas Ruotsista. Turkua pidettiin liian kaukaisena Venäjästä ja liian läheisenä Ruotsille. Pietaria lähempänä olevan Helsingin oli määrä katsoa itään Hyvin dokumentoitu.
- Uusi rakennus. Engel suunnitteli yliopistolle päärakennuksen Helsingin Senaatintorin laidalle; se valmistui vuonna 1832. Kirjasto rakennettiin omaksi talokseen Turun palon opetusten vuoksi Hyvin dokumentoitu.
- Kasvua. Helsingissä yliopisto kasvoi 1800-luvun aikana noin 400 opiskelijasta noin 3 000 opiskelijaan. Nykyään se on Helsingin yliopisto Hyvin dokumentoitu.
Engel piirtää kaupungin uudelleen
- Arkkitehti. Carl Ludvig Engel syntyi vuonna 1778 Charlottenburgissa, joka on nykyään osa Berliiniä. Hän työskenteli Turussa vuosina 1814–1815 ja tapasi siellä Johan Albrecht Ehrenströmin, joka suunnitteli Helsinkiä uudelleen Hyvin dokumentoitu.
- Helsingin arkkitehti. Myöhemmin Engel suunnitteli Helsingin Senaatintorin ja monet sen rakennuksista. Turussa hän suunnitteli myös tuomiokirkon tornin uuden huipun ja saarnatuolin (pysäkki 27) Hyvin dokumentoitu.
- Valittu Turkuun. Kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski ehdotti, että Engel laatisi palaneelle kaupungille uuden asemakaavan Hyvin dokumentoitu.
- Hyväksytty. Engelin Turun asemakaava hyväksyttiin 15. joulukuuta 1828. Se perustui suorien katujen säännölliseen ruutukaavaan ja oli paljon väljempi ja paloturvallisempi kuin vanha kaupunki Hyvin dokumentoitu.
Turku ilman yliopistoa
- Yhä suurin kaupunki. Turku pysyi ilman yliopistoakin Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvun loppuun asti. Siellä asui 12 550 ihmistä vuonna 1815 ja 17 178 vuonna 1850 Hyvin dokumentoitu.
- Kaupan kaupunki. Ilman professoreita ja opiskelijoita Turku suuntautui yhä enemmän kauppaan, merenkulkuun ja myöhemmin teollisuuteen (pysäkit 29 ja 31) Todennäköinen.
- Yhdeksänkymmentä vuotta ilman yliopistoa. Turku sai yliopistoja uudelleen vasta vuosina 1918 ja 1920, kun kaupunkilaiset keräsivät rahaa Åbo Akademin ja Turun yliopiston perustamiseen (pysäkki 36) Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Keisarin päätökset, yliopiston säännöt ja Engelin kaavat ovat säilyneet arkistoissa, ja monia hänen piirustuksiaan säilytetään suomalaisissa kokoelmissa. Yliopiston muuton syyt ovat osin historioitsijoiden tulkintaa: itse päätöksissä harvoin selitettiin, miksi.