Turku 1000
Pysäkki 34 / 50
1905–1907

Suurlakko ja yleinen äänioikeus

Syksyllä 1905 Suomi pysähtyi viikoksi. Kahdessa vuodessa jokainen yli 24-vuotias nainen ja mies sai äänioikeuden, ja eduskuntaan nousi yhdeksäntoista naista, ensimmäisinä maailmassa.

Jugend · Suuriruhtinaskunta
Iso tarina

Suurlakko ja yleinen äänioikeus

Vuoden 1900 tienoilla useimmilla suomalaisilla ei ollut mitään sananvaltaa maan asioihin. Vain pieni osa miehistä sai äänestää, naisista ei kukaan. Muutamassa vuodessa kaikki muuttui. Turkulaiset työläiset olivat liikkeen alkuunpanijoita, suurlakko pakotti keisarin perääntymään, ja vuonna 1907 Suomessa pidettiin yhdet maailman demokraattisimmista vaaleista.

Turku 1899: työläisten puolue

  • Syntyi Turussa. Suomen Työväenpuolue perustettiin Turussa 17.–20. heinäkuuta 1899 pidetyssä kokouksessa. Vuonna 1903 Forssan kokouksessa se otti nimen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, joka sillä on yhä Hyvin dokumentoitu.
  • 85 edustajaa. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa oli 85 edustajaa 34 työväenyhdistyksestä, ja se pidettiin Turun Työväenyhdistyksen huoneistossa. Puolueen hallituksen piti toimia Turussa Hyvin dokumentoitu.
  • Mitä he vaativat? Ohjelmaluonnos vaati ”yleistä, yhtäläistä ja välitöntä” äänioikeutta kaikille 21 vuotta täyttäneille kansalaisille sekä kahdeksan tunnin työpäivää Hyvin dokumentoitu.
  • Kuka sai äänestää? Suomi oli Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta, jolla oli omat neljän säädyn valtiopäivät: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Vain noin 15 prosentilla miehistä oli äänioikeus, naisilla ei lainkaan Hyvin dokumentoitu.
  • Vaikeat ajat. Vuonna 1899 keisarin helmikuun manifesti oli alkanut kaventaa Suomen omia lakeja. Monet suomalaiset, eivät vain työläiset, kokivat oikeuksiensa olevan uhattuina Hyvin dokumentoitu.

Suurlakko 1905

  • Venäjältä. Lokakuussa 1905 valtava lakko levisi koko Venäjän keisarikuntaan hävityn Japanin-sodan ja kuukausia kestäneiden levottomuuksien jälkeen. 29.–30. lokakuuta se saapui Suomeen, ja Helsingin joukkokokous julisti suurlakon koko maahan Hyvin dokumentoitu.
  • Kaikki pysähtyy. Junat, tehtaat, kaupat, virastot ja koulut sulkeutuivat. Monissa kaupungeissa työläiset ja keskiluokka lakkoilivat rinta rinnan Hyvin dokumentoitu.
  • Punainen julistus. Tampereen työläiset vaativat 1. marraskuuta kansalliskokousta, joka valittaisiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella Hyvin dokumentoitu.
  • Keisari antaa periksi. Nikolai II allekirjoitti 4. marraskuuta marraskuun manifestin, joka kumosi helmikuun manifestin ja lupasi valtiopäivien uudistuksen. Kun se luettiin Helsingissä 6. marraskuuta, lakko päättyi. Lontoon The Times kutsui sitä ”rauhanomaiseksi vallankumoukseksi” Hyvin dokumentoitu.

Lakko Turussa

  • Yhden miehen muisti. Lähes kaikki, mitä tiedämme Turun lakkopäivistä, on peräisin yhdeltä mieheltä: telakkatyöläinen Mooses Lehtiseltä, joka johti lakkolaisten järjestyskaartia. Hän kirjoitti muistelmansa vuosia myöhemmin ja myönsi itse, että saattoi muistaa yksityiskohtia väärin Todennäköinen.
  • Keskipäivällä 1. marraskuuta. Lehtisen mukaan lakko alkoi Turussa 1. marraskuuta kello 12. Telakalla peltiseppä soitti merkin, ja työläiset marssivat Kauppatorille Todennäköinen.
  • Yhteinen komitea. Työläiset, perustuslailliset ja nuorsuomalaiset perustivat yhteisen lakkokomitean. Se kokoontui 2. marraskuuta Hotel Phoenixissa ja sopi kolmesta vaatimuksesta: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yksikamarinen eduskunta ja laittomien asetusten kumoaminen Todennäköinen.
  • Komitea johtaa kaupunkia. Muutaman päivän ajan komitea johti Turkua. Laivat tarvitsivat sen luvan lähteäkseen, ja se myönsi matkustuslupia. Jopa varakkaiden perheiden palvelijattaret liittyivät lakkoon Todennäköinen.
  • Viha. Väkijoukko lähti Linnankatua pitkin kohti Kakolan vankilaa vapauttamaan vankeja, mutta kääntyi takaisin. Nuoret miehet veivät keisarin muotokuvan hovioikeudesta, rikkoivat sen ja heittivät sen Tuomiokirkkosillalta jokeen Todennäköinen.

Neljästä säädystä yhteen eduskuntaan

  • Uudistus. Vanhat säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran vuonna 1906 ja äänestivät itsensä pois. Keisari vahvisti uuden valtiopäiväjärjestyksen 20. heinäkuuta 1906 Hyvin dokumentoitu.
  • 200 edustajaa. Neljän säädyn tilalle tuli 200-jäseninen yksikamarinen eduskunta. Kaikki 24 vuotta täyttäneet, naiset ja miehet, rikkaat ja köyhät, saivat äänestää ja asettua ehdolle Hyvin dokumentoitu.
  • Kymmenkertainen määrä äänestäjiä. Ennen uudistusta vain noin 15 prosenttia miehistä sai äänestää. Sen jälkeen äänioikeutettuja oli noin kymmenen kertaa enemmän Hyvin dokumentoitu.
  • Ensimmäiset vaalit. Maaliskuun 15.–16. päivänä 1907 äänioikeutettuja oli 1 272 873, ja heistä 70,65 prosenttia äänesti. Sosialidemokraatit saivat 80 paikkaa, enemmän kuin mikään muu puolue, ja Suomalainen puolue 59 Hyvin dokumentoitu.
  • Ei vielä vapaa. Uusi eduskunta sai säätää lakeja, mutta keisari saattoi yhä jättää ne vahvistamatta ja hajottaa eduskunnan, ja niin hän tekikin useita kertoja ennen vuotta 1917 Todennäköinen.
Mistä me tiedämme?

Valtakunnan tapahtumista on runsaasti tietoa sanomalehdissä, virallisissa asiakirjoissa ja eduskunnan pöytäkirjoissa. Työväenpuolueen perustaminen vuonna 1899 tunnetaan painetusta pöytäkirjasta. Turun lakosta olemme löytäneet vain Lehtisen muistelman, joka on Työväen Arkistossa. Se on arvokas silminnäkijän kertomus, mutta silti yhden ihmisen muisto, joka kirjoitettiin paljon myöhemmin.

Suomi
Turku

Napauta päivää. Pisteet näyttävät, missä tapahtui jotain.

Vuoden 1905 suurlakko ja mitä sitä seurasi. Napauta päivää nähdäksesi, mitä tapahtui Suomessa ja Turussa.Turun tapahtumat perustuvat yhteen vuosia myöhemmin kirjoitettuun muistelmaan, joten ne on merkitty todennäköisiksi eikä varmoiksi.
Miksi tällä on merkitystä

Kahdessa vuodessa Suomi siirtyi yhdestä Euroopan epädemokraattisimmista järjestelmistä yhdeksi maailman demokraattisimmista. Äänioikeus ei lopettanut ristiriitoja: kuilu työläisten ja paremmin toimeentulevien välillä syveni, ja vuonna 1918 se päättyi sisällissotaan (pysäkki 35). Ajatus siitä, että jokaisella aikuisella on yhtäläinen ääni, on kuitenkin säilynyt, ja vuonna 1906 luotu eduskunta kokoontuu Helsingissä yhä tänään.

Kevyemmin

Ensimmäiset naiset eduskunnassa

Vuonna 1907 yhdeksäntoista naista astui Suomen uuteen eduskuntaan. Mikään maa ei ollut koskaan aiemmin valinnut naisia kansalliseen parlamenttiinsa. Keitä he olivat, miten he pääsivät sinne ja mitä he halusivat muuttaa? Monilla heistä oli juuret Turussa.

Ensimmäisinä maailmassa

  • Äänestää ja tulla valituksi. Uusi-Seelanti antoi naisille äänioikeuden vuonna 1893, mutta ei oikeutta asettua ehdolle. Vuonna 1906 Suomesta tuli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänestää, ja maailman ensimmäinen, jossa kaikilla naisilla oli täysi oikeus sekä äänestää että tulla valituksi Hyvin dokumentoitu.
  • 62 ehdokasta. Vuoden 1907 vaaleissa ehdolla oli 62 naista, ja heistä 19 valittiin. Se oli 9,5 prosenttia paikoista. Useimmat heistä olivat sosialidemokraatteja Hyvin dokumentoitu.
  • Ei lahja. Naisjärjestöt olivat kampanjoineet vuosikymmeniä, ja työläisnaiset osallistuivat vuoden 1905 lakkoon. Sekä työväenliike että naisasialiike ajoivat naisten äänioikeutta Todennäköinen.
  • Ensimmäinen istunto. Uusi eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 1907 Helsingissä. Eduskunnan omilla sivuilla päivä on 23. toukokuuta, toisella virallisella sivustolla 25. toukokuuta Kiistanalainen.

Kolme naista, joilla oli juuret Turussa

  • Mimmi Kanervo, palvelijatar. Vuonna 1870 Urjalassa syntynyt Mimmi Kanervo työskenteli palvelijattarena maalla ja Turussa. Hän kuului lakkokomiteaan vuonna 1905, ja vuosina 1907–1917 hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Sisällissodan jälkeen hänet vangittiin Hyvin dokumentoitu.
  • Ida Aalle, leipuri. Ida Aalle, myöhemmin Aalle-Teljo, oli leipuri ja puolueen puhuja. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosina 1907–1917. Vuonna 1918 hän liittyi punaisten johtoon, ja hän oli vankilassa vuoteen 1922 asti Hyvin dokumentoitu.
  • Hedvig Gebhard, toiselta puolelta. Hedvig Gebhard syntyi Turussa vuonna 1867 suutarin tyttärenä; isä vaurastui myöhemmin. Hän edusti vanhoillista Suomalaista puoluetta vuosina 1907–1909 ja uudelleen 1920-luvulla Hyvin dokumentoitu.
  • Miina Sillanpää. Yhdeksästätoista tunnetuin oli kotoisin Forssasta, ei Turusta. Hän meni tehdastyöhön 12-vuotiaana, johti palvelijataryhdistystä noin 50 vuotta, istui eduskunnassa 38 vuotta ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri 13. joulukuuta 1926 Hyvin dokumentoitu.

Mitä he halusivat?

  • Naisten elämä. Kesäkuussa 1907 Maria Raunio ehdotti avioliiton alaikärajan nostamista. Muut varhaiset aloitteet koskivat naimisissa olevien naisten ja naimattomien äitien oikeuksia Todennäköinen.
  • Työajat. Ensimmäinen eduskunta hyväksyi lain leipomoiden työajoista, mikä oli tärkeää Ida Aallen kaltaisille leipureille, sekä kieltolain Hyvin dokumentoitu.
  • Pysäytetyt lait. Keisari jätti monet uudet lait vahvistamatta. Esimerkiksi kieltolaki tuli voimaan vasta vuonna 1919, itsenäistymisen jälkeen Todennäköinen.
  • Pitkä tie. Kesti vuosikymmeniä, ennen kuin naisilla oli kolmannes eduskunnan paikoista. Vuonna 2000 Suomi valitsi ensimmäisen naispresidenttinsä Todennäköinen.
AatelistoPapistoPorvaristoTalonpojat200

Valtiopäivät kokoontuivat neljänä erillisenä säätynä. Vain noin 15 prosenttia miehistä sai äänestää, eivätkä naiset lainkaan. Hyvin dokumentoitu

  • Sosialidemokraatit 80
  • Suomalainen puolue 59
  • Nuorsuomalaiset 26
  • Ruotsalainen kansanpuolue 24
  • Maalaisliitto 9
  • Kristillinen työväki 2
  • Naiset 19
  • Miehet 181

Vaaleissa oli ehdolla 62 naista, ja heistä valittiin 19, useimmat sosialidemokraatteja. Hyvin dokumentoitu

Naisten äänioikeus maailmalla
Eduskunta ennen uudistusta ja sen jälkeen. Vaihda näkymää ja seuraa sitten naisten äänioikeutta eri puolilla maailmaa.Jokainen piste on yksi paikka. Paikat on ryhmitelty puolueittain selvyyden vuoksi, ei todellisessa istumajärjestyksessä.
Mistä me tiedämme?

Vaalitulokset ja kansanedustajien nimet löytyvät eduskunnan arkistosta, ja vuonna 1907 painettiin kirja sosialidemokraattisten kansanedustajien esittelyistä. Yhdeksäntoista naisen luettelot eivät aivan täsmää keskenään, joten mainitsemme vain ne harvat, joiden tiedot pystyimme tarkistamaan. Naisten äänioikeuden vuosiluvut muissa maissa ovat yleistietoa monista historiateoksista, emmekä ole tarkistaneet jokaista erikseen.

Miksi tällä on merkitystä

Ensimmäiset naiskansanedustajat osoittivat, että tavalliset naiset, myös palvelijattaret ja leipurit, pystyivät säätämään lakeja. Suomen esimerkkiä seurattiin tarkasti maissa, joissa naiset vielä taistelivat äänioikeudesta. Nykyään naisilla on lähes puolet Suomen eduskunnan paikoista.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja, Turku, heinäkuu 1899 — 85 edustajaa, 34 yhdistystä, äänioikeus 21-vuotiaille ja kahdeksan tunnin työpäivä.
  2. Social Democratic Party of Finland — perustettiin Turussa 1899 Työväenpuolueena, nimi muutettiin Forssassa 1903 (englanniksi).
  3. Finland 100: vuoden 1905 aikajana — suurlakko, marraskuun manifesti ja ”rauhanomainen vallankumous” (englanniksi).
  4. Agricolan Historiakone: vuosi 1905 — suurlakko päivä päivältä.
  5. Tampereen yliopisto, Koskivoimaa: suurlakko Tampereella ja punainen julistus.
  6. Mooses Lehtisen muistelma ”Suurlakko 1905 Turussa”, Työväen Arkisto — ainoa löydetty lähde Turun tapahtumista.
  7. thisisFINLAND: ensimmäiset naiset eduskunnassa — 62 ehdokasta, 19 valittua, ensimmäiset valtiopäivät ja niiden lait (englanniksi).
  8. Saksan poliittisen kasvatuksen keskus: 1906, naisten äänioikeus Suomessa — valtiopäiväjärjestys ja äänioikeutettujen määrän kasvu (saksaksi).
  9. Eduskunta: historia — vuoden 1906 uudistus, 200 kansanedustajaa ja ensimmäinen istunto 1907 (englanniksi).
  10. Eduskunta: Yksi kamari – kaksi sukupuolta (2017) — ensimmäiset naiskansanedustajat ja heidän ensimmäiset aloitteensa.
  11. 1907 Finnish parliamentary election — äänioikeutetut, äänestysprosentti ja puolueiden paikat (englanniksi).
  12. Women’s suffrage in Finland — ensimmäinen maa, jossa naiset saivat sekä äänestää että asettua ehdolle (englanniksi).
  13. Women Vote Peace: Suomi 1906 — ensimmäinen Euroopassa ja ensimmäinen, jossa naisilla oli täydet poliittiset oikeudet (englanniksi).
  14. Mimmi Kanervo — palvelijatar Turussa, vuoden 1905 lakkokomitean jäsen, Turun läänin pohjoisen vaalipiirin kansanedustaja 1907–1917 (englanniksi).
  15. Punaset (1907): ensimmäisten sosialidemokraattisten kansanedustajien esittelyt, mukana Mimmi Kanervo ja Ida Aalle.
  16. Ida Aalle-Teljo — leipuri, Turun läänin eteläisen vaalipiirin kansanedustaja 1907–1917, vangittuna vuoden 1918 jälkeen (englanniksi).
  17. Hedvig Gebhard — syntynyt Turussa 1867, Suomalaisen puolueen kansanedustaja 1907–1909 ja 1920-luvulla (englanniksi).
  18. Miina Sillanpää — tehdastyöhön 12-vuotiaana, kansanedustaja 38 vuotta, Suomen ensimmäinen naisministeri 1926 (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.