Lähes neljän vuosikymmenen ajan, vuodesta 1412 vuoteen 1450, Maunu Tavast oli Turun piispa. Hän rakensi, perusti luostarin, hallitsi linnaa ja istui valtakunnan mahtimiesten joukossa. Eräs vuoden 1909 tietosanakirja kutsuu häntä ”Suomen kirkon merkittävimmäksi ruhtinaaksi”.
Yksi piispa koko Suomelle
- Yksi hiippakunta. Keskiajalla koko Suomi oli yksi hiippakunta, jonka keskus oli Turun tuomiokirkko. Toinen hiippakunta, Viipuriin, perustettiin vasta vuonna 1554 Hyvin dokumentoitu.
- Aatelisen suvun poika. Maunu Olavinpoika Tavast syntyi noin vuonna 1370 Mynämäellä Turun pohjoispuolella aatelisen Tavastin suvun jäseneksi Todennäköinen.
- Piispana 37 vuotta. Hänet nimitettiin piispaksi 21. lokakuuta 1412, ja hän erosi helmikuussa 1450 noin kahdeksankymmenvuotiaana Hyvin dokumentoitu.
- Ei yksin. Piispa hallitsi yhdessä tuomiokapitulin eli tuomiokirkon johtavien pappien kanssa sekä satojen seurakuntapappien välityksellä eri puolilla maata Todennäköinen.
Mistä valta tuli
- Maa. Piispalla oli omat tilansa, niin sanottu piispanpöytä. Niiden vuokrat elättivät hänet ja hänen talouden väkensä Hyvin dokumentoitu.
- Kirkolliset verot. Osa kirkollisista veroista, kuten kymmenyksistä, periaatteessa kymmenesosa sadosta, meni myös piispalle Todennäköinen.
- Linna. Kuusisto saarella Turun itäpuolella oli piispojen linna. Se eli kulta-aikaansa Tavastin aikana Todennäköinen.
- Paikka huipulla. Piispat istuivat valtakunnanneuvostossa, joka neuvoi kuningasta ja hallitsi, kun kuningasta ei ollut. Turun piispa oli yksi valtakunnan mahtavimmista miehistä Todennäköinen.
Mitä hän rakensi ja perusti
- Tavastin kappeli. Tuomiokirkkoon hän perusti kappelin. Sen rautaristikossa lukee ”Herran vuonna 1425 piispa Maunu Olavinpoika teetti tämän työn”. Se on Suomen vanhin vuosiluvulla merkitty taideteos Hyvin dokumentoitu.
- Aarteita. Hän hankki tuomiokirkolle pyhäinjäännöksiä ja kallisarvoisia esineitä Hyvin dokumentoitu.
- Luostari Naantaliin. Vuonna 1438 valtakunnanneuvosto päätti perustaa Suomeen Pyhän Birgitan sääntökunnan luostarin. Vuonna 1443 kuningas Kristoffer vahvisti sen paikan meren rannalla Naantalissa, ja vuonna 1462 luostari vihittiin Hyvin dokumentoitu. Hankkeen liikkeellepanevaksi voimaksi mainitaan yleensä Tavast Todennäköinen.
- Nunnia ja munkkeja. Ruotsalaisen Pyhän Birgitan sääntökunnassa nunnat ja munkit asuivat samassa luostarissa, eri osissa. Sen emoluostari oli Vadstena Ruotsissa Hyvin dokumentoitu.
- Loppu. Tavast vietti viimeiset vuotensa Naantalissa. Hän kuoli siellä 9. maaliskuuta 1452 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Tavastin oma työ puhuu yhä: rautaristikko, jossa on hänen nimensä ja vuosiluku 1425, on edelleen tuomiokirkossa. Hänen päivämääränsä ovat kirkon asiakirjoista ja kirjeistä. Jotkin kirjat ja verkkosivut kertovat hänestä enemmän, esimerkiksi että hän opiskeli Prahassa tai palveli kuninkaan hovissa. Emme pystyneet tarkistamaan näitä väitteitä luotettavista lähteistä, joten jätimme ne pois.